KUNTIEN TALOUTTA KOETELLAAN

Suomen kuntaliiton ennuste

seuraavalle neljälle vuodelle varoittaa, että kunnat tulevat velkaantumaan lisää noin neljällä miljardilla eurolla. Tämä tulee olemaan hyvin keskeinen haaste uusille valtuutetuille ja ensi vuoden alussa työnsä aloittaville valtuustoille.
Kun samaan aikaan tulee koko ajan huolestuttavia uutisia työpaikkojen vähenemisestä ja talouselämän hiipumisesta, joutuvat päättäjät ehkä arvioimaan aivan uusia menetelmiä tilanteesta selviämiseen.

Luonnollisena reaktiona lienee se, että katsotaan mitä laki ja tehdyt sopimukset velvoittavat kuntien hoidettaviksi ja mikä on kunnan vakavaraisuusaste yleensä. Jos tämän selvityksen jälkeen jää taloudellista liikkumavaraa, on sen käyttö mietittävä entistä huolellisemmin.
Mikkelin kohdalla on jo nyt selvästi tiedossa, että lisävelkaantumista on pyrittävä välttämään kaikin keinoin, kun jo otettujen lainojen hoitokulut rasittavat kaupungin taloutta kohtuuttomasti.

Nyt onkin kiinnitettävä huomiota erityisesti tulojen kartuttamiseen ja katsottava, mitä mahdollisia keinoja on jäänyt käyttämättä?
Yksi keskeinen ja Mikkelin olosuhteissa merkittävä asia on ikäihmisten määrän lisääntyminen.
Lähes 10 000:n yli 65- vuotiaan eläketulojen vaikutus on jo nyt merkittävä ja tulee jatkossa vain entistä tärkeämmäksi, mikäli ennusteet ikäihmisten lisääntymisestä pitävät paikkansa.

Kaupungin ja kuntien yleensä sekä kuntaliiton tulisikin välittömästi ryhtyä selvittämään, että kuinka oikeudenmukaisesti ikäihmiset pääsevät hyödyntämään aikanaan palkoistaan säästämiään työeläkkeitä?
Julkisuudessa on toistuvasti ilmaistu huolestuneisuus eläkeläisten toimesta, että vuodesta 1996 käyttöönotettu taitettu eläkeindeksi (20/80)on hyvin kohtalokkaalla tavalla leikannut eläkeläisten tuloja ja samalla kuntien verotuloja. Tuo indeksi antaa poikkeuksellisen voimakkaasta inflaatiosta johtuen aikaisempaa suuremman korotuksen ensi vuoden alusta, mutta on yli kymmenen vuoden ajan leikannut kohtuuttomasti eläkeläisten tuloja suhteessa palkansaajiin. Kun palkansaajan tulot ovat tuona aikana kasvaneet yli 60 %, on eläkeläisten tyydyttävä hieman yli 20 %:n.

Tänä aikana on eduskunnan myötävaikutuksella kasvatettu työeläkerahastoja ns. "eläkepommin" pelossa noin 40 mrd:sta yli 120 mrd:n euroon. Nyt ovat jo Työeläkevakuuttajatkin todenneet, että tuota "pommia" ei tule eikä ole olemassakaan uusista eläkejärjestelyistä johtuen. Sen sijaan ovat nuo rahastot lähinnä epävarmoista ulkomaisista rahastosijoituksista (hedge- ym suojarahastot) johtuen huvenneet vuoden aikana yli 10 mrd:lla eurolla.
Huomattava seikka on myös se, että eläkeläiset on kokonaan syrjäytetty rahastojen ohjailua ja käyttöä suunniteltaessa ja että kunnat joutuvat aina viime kädessä huolehtimaan ikäihmisten palveluiden ja vanhushuollon järjestämisestä.
Mielestäni nyt on myös kunnilla perusteltu syy kysyä noiden eläkemiljardien käytön perään ja pyrkiä vaikuttamaan työeläketulojen entistä oikeudenmukaisempaan ohjaamiseen eläkeläisille.