VAALIRAHOITUKSEN SURULLINEN TILINPÄÄTÖS

Kenen asialla Keva ja kansanedustajat ?





Viimeaikoina julkisuudessa esillä ollut vaalirahoitussekoilu on herättänyt monenlaisia kysymyksiä valtapelin ja eläkerahastojen ohjailun ympärillä.


Kuntien eläkevakuutus / Keva on joutunut ns. myrskyn silmään johtajansa erottua ja epäonnistuneiden sijoitushankkeiden tultua julkisuuteen.


Mieleen tulee jo eräänlainen marionettinäytelmä, kun kuuntelee ja lukee eduskuntavaalien alla suoritettuja "rahoitusvalmisteluja" ja vaalien rahoitusta eräiden liikemiesjunailijoiden avustamina.

Huolimatta äänestäjien pääroolista vaaleissa, ovat keskeiset poliittiset vaikuttajat olleet vetelemässä naruja tässä näytelmässä ja pedanneet rahoitushankkeita noiden liikemiesten ja Kevan johdon myötävaikutuksella. Erityisesti varttuneille äänestäjille luvattiin kuten vaaleissa yleensä monenlaisia parannuksia, mutta koko ajan oli jo suunnitteilla hallitusohjelma, johon kirjattiin kestävän eläkepolitiikan harjoittamisen lisäksi maininta, että

"Yritysten riskirahoituksen edellytyksiä parannetaan. Yhdessä työeläkeyhiöiden kanssa luodaan mekanismi, joka mahdollista merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä". Noissa rahoituskeskusteluissa Kevan kanssa ei ilmeisesti ollut pääaiheena se myös hallitusohjelmaan kirjattu maininta, jonka mukaan "Työeläkkeitä koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä selvitetään kohteleeko indeksitarkistusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä ja työeläkettä saavia ikäihmisiä". Onko tarkoituksenmukaisuus ymmärrettävä oikeudenmukaisuudeksi, vai mitä sillä tarkoitetaan tämän rahoitussekoilun paljastuttua?

Mikäli talouslama jatkuu ja työttömyys lisääntyy, joutuu hallitus ja eduskunta entistä huolellisemmin arvioimaan, että miten työeläkeyhtiöiden epäonnistuneen sijoitustoiminnan seuraukset korjataan sen syksyllä 2008 väliaikaiseksi säädetyn rahastojen vakavaraisuuden turvaavan lain lisäksi. Kaikkien eläkeläisten kannattaisi mielestäni tutustua työeläkelaitosten tilinpäätökseen vuodelta 2008, joka on julkaistu Tuöeläkelehdessä 3 / 2009. Siinä kehityspäällikkö Reino Vanne ja ylimatemaatikko Vesa Hänninen selvittävät seikkaperäisesti nykytilanteen rahastoista.
Tuon hallitusohjelmaan kirjatun, riskisijoituksia koskevan "mekanismin" suunnittelu saattaa muuttua vielä vaalikauden lopulla aidoksi keskusteluksi selviämismahdollisuuksista ministeri Hyssälän perustamassa Eläkefoorumissa, jossa ovat laaja-alaisesti edustettuina kaikki elinkeinoelämän ja hallinnon tahot eläkeläisjärjestöjä edustava EETU mukaanlukien, johon edellisessä jutussa jo viittasin.

On vaikea kuvitella, että tämän keskustelun jälkeen jatkettaisiin entiseltä pohjalta uudella marionettinäytelmällä seuraavissa vaaleissa. Toivottavasti Tarastin toimikunta saa lähiaikoina työnsä päätöksen ja saadaan uusi malli vaalirahoituksen hoitamiseen ja siitä tiedottamiseen.
Myös työeläkerahastojen käyttö-ja sijoitusssuunnittelun toivoisi jatkossa tapahtuvan siten, että rahastoja palkoistaan säästäneet eläkeläiset osallistuvat noihin keskusteluihin.