ONKO MAAN HINTA HALLINNASSA?

Kuntien rooli maan hinnoittelussa?

Viimeaikainen kehitys on jatkunut edelleen siihen suuntaan, että haja-asutusalueilla järvien rantoja lukuun ottamatta on entistä vähemmän väkeä.
Kun maa-ja metsätalous ammattina on jäämässä entistä vähäisemmäksi, on sillä ollut kielteinen vaikutus maa- ja metsätilojen hintakehitykseen. Puunjalostusteollisuuden tuotannon leikkaukset ovat myös osaltaan vähentäneet metsän arvoa siten, että metsätilojen perustaminen tuotantosuuntana ei kiinnosta enää siten kuin muutama vuosi sitten.
Ihmisten hakeutuessa asutuskeskuksiin onkin seurauksena ollut asuntoalueiden lisääntyvä kaavoitustarve ja kuntien maanhankinta kaavoitusta varten.
Tästä ovat hyötymässä ne maanomistajat, joilla sattumalta perinnön tai muun omistusjärjestelyn seurauksena on maaomaisuutta taajamien tuntumassa.
Tätä usein ansiottomaksi arvonnousuksi kutsuttua ilmiötä ovat kunnat pyrkineet hillitsemään kaukonäköisellä maapolitiikalla tai mahdollisuudella pakkolunastaa alueita välttämättömään tarpeeseen.
Kun pakkolunastusta ei useinkaan ole haluttu käyttää, on seurauksena ollut maan hinnan nousu, joka uhkaa jo vaikuttaa oleellisesti kaavoitussuunnitelmiin ja mielekkään taajamarakenteen muodostumiseen. Taajaman läheisyydessä "maa kasvaa korkoa" paremmin kuin mitkään muut sijoitukset.
Kaupunkien ja kuntien valtuustoilla onkin hyvin keskeinen rooli jatkossa siinä, kuinka suuri osuus asumiskustannuksista tulee pelkästään maan hinnasta.
Kun rakentaminen muutenkin maksaa entistä enemmän, niin nyt pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että asumiskustannuksia ei lisättäisi tarpeettomasti maan hinnan ansiottomalla arvonnousulla. Tästä on jo selviä esimerkkejä eräiden maakauppojen johdosta.