Työeläkerahastojen arvo romahti veroparatiiseissa!
TELAn / Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Esa Swanljung on tiedotteessaan 28.8.2008 joutunut edelleen toteamaan, että vuoden vaihteessa alkanut työeläkerahastojen sijoitusten arvo on jatkanut laskuaan myös toisella vuosineljänneksellä. Jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli 30.6 yhteensä 119.3 mrd euroa, kun se vuoden 2007 lopulla oli parhaimmillaan noin 125 mrd euroa.
Swanljungin mukaan "Kansainvälisen finanssijärjestelmän ongelmat ja kasvun hidastuminen tekivät sijoitusmarkkinoista myös työeläkevakuuttajille haasteelliset".
Vaikka vakuutusvalvontavirasto on varoittanut erityisesti kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella olevien hedge- / suojarahastojen käytöstä ja vaaroista, on niiden määrä kasvanut edelleen ollen tällä hetkellä noin 6.7 mrd euroa / 5.6 % koko sijoituskannasta. Tämä myös siitä huolimatta, että rahastojen käyttöä säätelevässä laissa varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.
Tässä tilanteessa on enemmän kuin toivottavaa, että kesäkuun alussa työnsä aloittanut ministeri Hyssälän perustama Eläkefoorumi ottaa kriittiseen tarkasteluun sijoitustoiminnan ja antaa asioiden hoidosta vastaavalle sosiaali- ja terveysministeriölle sekä maan hallitukselle asiaan kuuluvat ohjeet jatkotoimista. Tässä on nyt suuri vastuu eläkeläisten keskusjärjestö EETU:lla, joka on ainoana eläkeläisten edustajana Eläkefoorumissa.
Työeläkeyhtiöt ovat puolestaan perustelleet riskisijoituksiaan mahdollisella paremmalla tuotolla, mutta nyt nuo sijoitukset ovat näyttäneet sen ikävimmän puolensa.Telan Veikko Savelan 8.5.2008 raportin mukaan "saadaan Telan jäsenyhteisöjen osakesijoitusten arvojen laskuksi yhteensä 9.4 miljardia euroa, eli noin 16 prosenttia tilanteeseen 1.10.2007 verrattuna".
Työeläkeyhtiöiden lisäksi ovat näppejään jääneet nuolemaan myös noita rahastoja aikanaan säästäneet eläkeläiset.
Vaikka inflaation johdosta saattaa nykyinen eläkeindeksi 20/80 antaakin vuoden vaihteessa eläkeläisille ns myöhästyneen joululahjan, on rahastojen entistä tuottavampaan ja niiden arvon turvaavaan sijoitustoimintaan entistä suurempi syy kiinnittää huomiota. Tuo myöhästynyt "joululahjahan" korvaa ainoastaan ehkä osittain elinkustannusten noususta aiheutuneet menetykset eläkeläisille, joiden "palkankorotus" oli ainoastaan 2.39 % ja inflaation vaikutus ostovoiman heikkenemiseen on ollut kuluvana vuonna jo 4.72%.
Työeläkerahastoilla pitäisikin entistä määrätietoisemmin veroparatiisien sijasta tukea kotimaista elinkeinoelämää ja tuotantoa. Esim. hoivapalveluja tarjoavat yritykset kunnissa ja liikenneolosuhteiden parantaminen rataverkoston ja alemman tieverkoston osalta kaipaisivat välittömästi lisää panostuksia. Ikäihmisten hoitopalvelut ovat jatkuvasti huonontuneet ja perustuotannon työpaikat ovat vähenemässä uhkaavasti jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa. Paremmat eläkkeet (esim. 50/50 indeksi) lisäävät myös kuntien verotuloja ja eläkeläisten ostovoimaa, jolla kaikesta huolimatta palkansaajien ohella on eläkeläisten määrän lisääntyessä entistä suurempi merkitys.
Uuden eduskunnan tulisikin arvioida työeläkerahastojen toiminta uudelleen, kun valtion ja kuntien verorahat eivät yksinkertaisesti riitä turvaamaan ikäihmisten elinolosuhteita toivotulla tavalla. Vertailun vuoksi valtion ensi vuoden budjetti on noin 46 mrd euroa, joka on vain noin 38.5 % vielä jäljellä olevien työeläkerahastojen arvosta ja jota työeläkeyhtiöt pitävät edelleen riittävän hyvänä turvaamaan eläkkeiden maksun kestävän eläkepolitiikan mukaisesti.
perjantai 29. elokuuta 2008
perjantai 1. elokuuta 2008
NYT TARVITAAN MAASEUTUYRITTÄJIÄ PELASTAJIKSI!
Allekirjoittaneella oli tilaisuus 40 vuotta sitten osallistua silloisen KOP:n / Kansallis-Osake-Pankin koulutustilaisuuteen, jossa markkinointipäällikkö Veli-Matti Kauhanen selvitti kuulijoille talouselämämme toiminnan periaatteita. Hän havainnollisti sitä suurella pyöreällä kuviolla, jonka keskelle oli piirretty Eduskuntatalo ja maan korkein johto ja siitä ulospäin laajeneville kehille piirihallinnot, teollisuus- ja muu liike-elämä sekä kunnat koulutus- sairaala- ym toimintoineen.
Tuon kaiken elämä ja olemassaolo perustui pyörivään liikkeeseen rahavirtojen ja erilaisten maksujen avulla. Pyörivä liike sai alkunsa siitä, että asetelman ulkokehällä oli muutamia maseutuyrittäjiä pumppaamassa uutta verta / raaka-aineita, ravintoa ja energiaa, ettei systeemi pysähtyisi.
Kuluneen neljänkymmen vuoden aikana on kehitys kaikilla talouselämän osa-alueilla ollut siinä määrin rajua ja vauhdikasta, että nuo yrittäjät ovat olleet jo vaarassa linkoutua pois koko systeemistä kansainvälistymisen ja muun teknisen kehityksen myötä. Yrittäjien työtä on helpotettu tekniikalla, mutta sitä on määrätietoisesti pyritty myös korvaamaan valtakunnan rajojen ulkopuolisella toiminnalla.
Nyt, kun puutullineuvottelut uhkaavat lopullisesti kariutua ja energian hinta tuontipolttoaineista johtuen nousta kestämättömäksi, ovat mm puunjalostusteollisuuden ja valtiovallan edustajat ryhtyneet vetoamaan noihin sitkeisiin alkutuotannon ylläpitäjiin, ettei huippuunsa viritetty kone alkaisi yskiä tai mahdollisesti sammuisi kokonaan.
Onnettominta tilanteessa on kuitenkin se, että tuon puu- ja ravintovirran liikkeellepanijoita on huomattavasti vähemmän kuin 40 vuotta sitten. Vaikka uusi tekniikka onkin tullut avuksi, ovat uudet omistajat usein kaukana varsinaisesta tuotantokohteesta. Tuotannon nopea tehostaminen on mutkikkaampaa ja kalliimpaa jatkuvasti pienentyneillä tiloilla ja palstoilla, eikä nopeasti lisääntyviin hoitotöihin yksinkertaisesti riitä tekijöitä. Monella omistajalla ei myöskään ole samanlaista intressiä kuin tuolla aikaisemmalla yrittäjällä aikanaan ryhtyä noita toiveita toteuttamaan, kun elanto tulee muusta palkkatyöstä, eikä pinta-alaan perustuvaa verolippuakaan tule vuosittain muistuttamaan palstan olemassaolosta.
Puuvirran voimakkuuden lisäämiseen vaikuttaisi oleellisesti myös metsäkoneiden sekä puutavararekkojen polttoaineveron palautusmahdollisuus, josta mm kuljetusalan edustajat ovat tehneet esityksiä.
Metsänomistajille kohdennettu myyntitulojen verohelpotus on voimakas ja merkittävä kädenojennus, mutta pelkällä puukaupalla puu ei lähde liikkeelle, jos yrittäjät joutuvat toteamaan työnsä kannattamattomaksi nykyisillä taksoilla ja polttoaineen hinnoilla. Myös korjuu- ja kuljetuskaluston rajallista määrää on puumäärien kasvaessa kyettävä lisäämään ja tämä ei ole mahdollista muutoin kuin taloudellisesti kannattavalla toiminnalla.
Tuon kaiken elämä ja olemassaolo perustui pyörivään liikkeeseen rahavirtojen ja erilaisten maksujen avulla. Pyörivä liike sai alkunsa siitä, että asetelman ulkokehällä oli muutamia maseutuyrittäjiä pumppaamassa uutta verta / raaka-aineita, ravintoa ja energiaa, ettei systeemi pysähtyisi.
Kuluneen neljänkymmen vuoden aikana on kehitys kaikilla talouselämän osa-alueilla ollut siinä määrin rajua ja vauhdikasta, että nuo yrittäjät ovat olleet jo vaarassa linkoutua pois koko systeemistä kansainvälistymisen ja muun teknisen kehityksen myötä. Yrittäjien työtä on helpotettu tekniikalla, mutta sitä on määrätietoisesti pyritty myös korvaamaan valtakunnan rajojen ulkopuolisella toiminnalla.
Nyt, kun puutullineuvottelut uhkaavat lopullisesti kariutua ja energian hinta tuontipolttoaineista johtuen nousta kestämättömäksi, ovat mm puunjalostusteollisuuden ja valtiovallan edustajat ryhtyneet vetoamaan noihin sitkeisiin alkutuotannon ylläpitäjiin, ettei huippuunsa viritetty kone alkaisi yskiä tai mahdollisesti sammuisi kokonaan.
Onnettominta tilanteessa on kuitenkin se, että tuon puu- ja ravintovirran liikkeellepanijoita on huomattavasti vähemmän kuin 40 vuotta sitten. Vaikka uusi tekniikka onkin tullut avuksi, ovat uudet omistajat usein kaukana varsinaisesta tuotantokohteesta. Tuotannon nopea tehostaminen on mutkikkaampaa ja kalliimpaa jatkuvasti pienentyneillä tiloilla ja palstoilla, eikä nopeasti lisääntyviin hoitotöihin yksinkertaisesti riitä tekijöitä. Monella omistajalla ei myöskään ole samanlaista intressiä kuin tuolla aikaisemmalla yrittäjällä aikanaan ryhtyä noita toiveita toteuttamaan, kun elanto tulee muusta palkkatyöstä, eikä pinta-alaan perustuvaa verolippuakaan tule vuosittain muistuttamaan palstan olemassaolosta.
Puuvirran voimakkuuden lisäämiseen vaikuttaisi oleellisesti myös metsäkoneiden sekä puutavararekkojen polttoaineveron palautusmahdollisuus, josta mm kuljetusalan edustajat ovat tehneet esityksiä.
Metsänomistajille kohdennettu myyntitulojen verohelpotus on voimakas ja merkittävä kädenojennus, mutta pelkällä puukaupalla puu ei lähde liikkeelle, jos yrittäjät joutuvat toteamaan työnsä kannattamattomaksi nykyisillä taksoilla ja polttoaineen hinnoilla. Myös korjuu- ja kuljetuskaluston rajallista määrää on puumäärien kasvaessa kyettävä lisäämään ja tämä ei ole mahdollista muutoin kuin taloudellisesti kannattavalla toiminnalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
