NYT TARVITAAN MAASEUTUYRITTÄJIÄ PELASTAJIKSI!

Allekirjoittaneella oli tilaisuus 40 vuotta sitten osallistua silloisen KOP:n / Kansallis-Osake-Pankin koulutustilaisuuteen, jossa markkinointipäällikkö Veli-Matti Kauhanen selvitti kuulijoille talouselämämme toiminnan periaatteita. Hän havainnollisti sitä suurella pyöreällä kuviolla, jonka keskelle oli piirretty Eduskuntatalo ja maan korkein johto ja siitä ulospäin laajeneville kehille piirihallinnot, teollisuus- ja muu liike-elämä sekä kunnat koulutus- sairaala- ym toimintoineen.

Tuon kaiken elämä ja olemassaolo perustui pyörivään liikkeeseen rahavirtojen ja erilaisten maksujen avulla. Pyörivä liike sai alkunsa siitä, että asetelman ulkokehällä oli muutamia maseutuyrittäjiä pumppaamassa uutta verta / raaka-aineita, ravintoa ja energiaa, ettei systeemi pysähtyisi.
Kuluneen neljänkymmen vuoden aikana on kehitys kaikilla talouselämän osa-alueilla ollut siinä määrin rajua ja vauhdikasta, että nuo yrittäjät ovat olleet jo vaarassa linkoutua pois koko systeemistä kansainvälistymisen ja muun teknisen kehityksen myötä. Yrittäjien työtä on helpotettu tekniikalla, mutta sitä on määrätietoisesti pyritty myös korvaamaan valtakunnan rajojen ulkopuolisella toiminnalla.

Nyt, kun puutullineuvottelut uhkaavat lopullisesti kariutua ja energian hinta tuontipolttoaineista johtuen nousta kestämättömäksi, ovat mm puunjalostusteollisuuden ja valtiovallan edustajat ryhtyneet vetoamaan noihin sitkeisiin alkutuotannon ylläpitäjiin, ettei huippuunsa viritetty kone alkaisi yskiä tai mahdollisesti sammuisi kokonaan.
Onnettominta tilanteessa on kuitenkin se, että tuon puu- ja ravintovirran liikkeellepanijoita on huomattavasti vähemmän kuin 40 vuotta sitten. Vaikka uusi tekniikka onkin tullut avuksi, ovat uudet omistajat usein kaukana varsinaisesta tuotantokohteesta. Tuotannon nopea tehostaminen on mutkikkaampaa ja kalliimpaa jatkuvasti pienentyneillä tiloilla ja palstoilla, eikä nopeasti lisääntyviin hoitotöihin yksinkertaisesti riitä tekijöitä. Monella omistajalla ei myöskään ole samanlaista intressiä kuin tuolla aikaisemmalla yrittäjällä aikanaan ryhtyä noita toiveita toteuttamaan, kun elanto tulee muusta palkkatyöstä, eikä pinta-alaan perustuvaa verolippuakaan tule vuosittain muistuttamaan palstan olemassaolosta.
Puuvirran voimakkuuden lisäämiseen vaikuttaisi oleellisesti myös metsäkoneiden sekä puutavararekkojen polttoaineveron palautusmahdollisuus, josta mm kuljetusalan edustajat ovat tehneet esityksiä.
Metsänomistajille kohdennettu myyntitulojen verohelpotus on voimakas ja merkittävä kädenojennus, mutta pelkällä puukaupalla puu ei lähde liikkeelle, jos yrittäjät joutuvat toteamaan työnsä kannattamattomaksi nykyisillä taksoilla ja polttoaineen hinnoilla. Myös korjuu- ja kuljetuskaluston rajallista määrää on puumäärien kasvaessa kyettävä lisäämään ja tämä ei ole mahdollista muutoin kuin taloudellisesti kannattavalla toiminnalla.