Homeen haju rakennuksessa on terveysriski
Julkisuudessa on hiljakkoin esitetty negatiivisiä arveluja nykyisestä rakentamisesta siten, että rakennettaessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota homekasvustojen muodostumista edistävien kosteuspesäkkeiden eliminointiin. Suhteellisen uusia julkisia tiloja on jouduttu korjaamaan ja uusimaan rakenteita, kun homeen haju ja selvät kosteusvauriot ovat tulleet esille rakennusta käytettäessä. Asia on monella tavalla vakava, kun rakennusten käyttäjien terveys vaarantuu ja korjaaminen on usein taloudellisesti raskasta, puhumattakaan suunnittelijoiden ja rakentajien pätevyydestä ja moraalista.
Toivottavasti saadaan pikaisesti korjattua ohjeet ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota rakennusten käytön valvonnassa niiden terveellisyyteen.
Mikkelissä on tarkoitus parantaa tilannetta kaupungin kiinteistöissä vuoden 2013 alusta alkaen siten, että ympäristölautakunta esittää perustettavaksi suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen sisäilmatyöryhmän, joka raportoi havainnoistaan kaupunginhallitukselle.
Kaupunginvaltuusto antoi päätöksellään § 66 / 4.9.2012 tehtäväksi vuoden 2013 talousarvion laatijoille, "että talousarviossa tulisi varata määräraha kuntotarkastusten tekemistä varten".
Terveydensuojelulain toteuttamisen valvonnasta huolehtiva ympäristölautakunta on puolestaan lausunnossaan 27.11.2011 / § 101 todennut, että "Mikkelin kaupungin sisäilmatyöryhmä voisi luoda toimintamallin vuosittaisiin kuntokatselmuksiin ja selvityksiin".
Käytäntö on osoittanut, että mahdollinen mikrobialtistuminen esim kouluissa aiheuttaa yliherkkyyden homeitiöille, joka voi myöhemmin aiheuttaa astman ja muita pysyviä sairauksia.
Jos myös yksityiskäytössä olevat rakennukset sisältävät huonosta rakentamistavasta johtuen ns riskirakenteita, on sairastumismahdollisuus entistä suurempi.
Kaikissa yksityisasunnoissa, myös kerros- ja rivitalot, suoritetaan hajun ilmaantuessa ensimäinen tarkastus ilman veloitusta terveystarkastajien toimesta.
Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.hometalkoot.fi
Homeiden kanssa tekemisiin joutuneet ovat kirjoittaneet kokemuksistaan osoitteessa
http://www.homepakolaiset.fi.
Jos asia kiinnostaa, kannatta katsoa, kuinka hankalasta asiasta on kysymys.
lauantai 29. syyskuuta 2012
perjantai 14. syyskuuta 2012
UUSI MIKKELI 1.1.2013
Tulevaisuus on täynnä haasteita!
Kuntajako käymistilassa
Olen saanut tilaisuuden olla virka- ja luottamusmiehenä kehittämässä Mikkeliä vuodesta 1970 alkaen ja nyt edelleen mahdollisuuden osallistua eräänä ehdokkaana tuleviin vaaleihin, joissa valitaan valtuutetut uudelle entistä laajemmalle Mikkelille.
Tuona aikana on Mikkeli kehittynyt hyvin monella tavalla. Vuonna 70 Mikkeli oli alueeltaan pieni, ei ollut muita naapurikuntia kuin Mikkelin maalaiskunta. Ensi vuoden alusta niitä on 7, eli etelästä alkaen Savitaipale, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Juva ja Puumala.
Mikkelistä voidaankin entistä perustellummin puhua maakuntakeskuksena, jonka kehityksellä on ratkaiseva merkitys koko Etelä-savolle.
Se, että kuinka kuntakartta lähivuosina elää ja muotoutuu, tulee olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä valtiovallan taholta käynnistetyssä kuntajakokeskustelussa.
Mikkeli on tähän saakka laajentunut kuntien kesken käytyjen neuvottelujen pohjalta ja tämä lienee myös jatkossa paras tapa hoitaa mahdollisia muutoksia. Aina on muistettava, että kunta kehittyy parhaiten, kun kaikki kuntalaiset ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen.
Palvelut
Ennen vaaleja on jo käynnistynyt suhteellisen laaja ja monipuolinen keskustelu erilaisten kuntapalvelujen järjestämisestä. Voimakkaimmin on kiinnitetty huomiota ikäihmisiä koskevan vanhuspalvelulain sisältöön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Seuraaville valtuutetuille tuleekin erääksi keskeisimmäksi arvioitavaksi talous- ja henkilöresurssien riittävä ohjaaminen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen.
Jatkossa on varauduttava siihen, että ikäihmisten palvelut turvataan parhaiten kolmen toisiaan tukevan tahon kesken.
Nämä ovat; kunnan omat, ostopalvelut ja vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut.
Elleivät kunnat pysty suhteellisen pian osoittamaan, että palvelut hoidetaan luotettavasti ja riittävän tasokkaasti, on valtiovalta varautunut säätämään asetuksella palvelujen tason ja saatavuuden.
Keskeistä kaikessa kehityksessä tulee olemaan kuitenkin se, että kuinka nuoret haluavat ja saadaan jatkossa kehittämään niin yritystoimintaa kuin palvelutuotantoa. Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin joudutaan ja on välttämätöntä kiinnittää huomiota siten, että seudulla asuminen koetaan turvalliseksi ja palvelujen saanti helpoksi.
Luonto, energia ja elintarvikkeet
Mikkeli on jo saanut ulkopuolista tunnustusta ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja onnistuneesta keskustan kehittämisestä. Jatkossa on välttämätöntä omaksua seutukaupunkiajattelu, jossa elinvoimainen ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla tukee niin elintarvike- kuin energiatuotantoa. Kehittyvän ja voimistuvan keskustaajaman elinehto on elävä ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla ja kaupunkiin liittyneissä kuntataajamissa. Tavoitteena tulee olla luontevan ja välittömän vuorovaikutuksen kehittäminen eri puolilla seutukaupunkia asuvien kesken.
Keskeistä on kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen siten, että kaikki asukkaat eri puolilla laajaa kaupunkia voivat siihen osallistua.
Tieverkon ja tietoliikenteen kehittäminen sekä maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden ja eläinlääkintähuollon turvaaminen on hoidettava siten, että yrittäjät kokevat tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi. Jos keskustaajaman ja maaseudun yrittäjät sekä asukkaat katsovat, että kaupunki toimii tasapuolisesti sen kaikkia osia kehittäen, on olemassa hyvät edellytykset saada Mikkelistä entistä kiinnostavampi paikka uusille yrittäjille ja asukkaille.
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys on oleellinen osa Mikkelin imagoa ja tämän säilyttäminen ja parantaminen kuuluu tulevien valtuutettujen tehtäviin.
Opiskelu, kulttuuri, urheilu, liikunta
Ala-asteen ja peruskoulun palvelut on mukautettu väestön kehitykseen, joka valitettavasti on haja-asutusalueilla johtanut oppilaiden vähetessä koulujen lakkauttamisiin.
Jatkossa on kuljetuspalveluja arvioitava entistä enemmän siten, että kaikkien ei välttämättä tarvitse opiskella keskustaajamassa, vaan sieltä ja sen reuna-alueilta saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuljettaa oppilaita rauhallisempaan ja opetuksellisesti parempaan maaseutukouluun.
Mikkeli on sijainniltaan liikenteellisesti sikäli hyvällä paikalla, että tänne on helppo hakeutua opiskelemaan eri puolilta Suomea. Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet jatko-opiskeluille.
Sama koskee myös erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, joita vuosi vuodelta on ollut entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Erityisen merkityksen on saanut Mikkelin ravirata, jonne on myös helppoa tulla kokeilemaan radan hyviksi tunnustettuja ominaisuuksia. Kun jäähalli saadaan kuntoon, voivat niin urheilijat kuin katsojat nauttia entistä paremmin ajanmukaisista tiloista.
Eri puolilla kaupunkia on monipuolinen kuntoliikuntaverkko, joka mahdollistaa ympärivuotisen kuntoilun harrastamisen. Myös luonto sinänsä on entistä monipuolisemmin lähellä ja tarjoaa näin marjastus-, sienestys-, ym liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.
Talous
Kaikkea tätä ei ole saatu ilmaiseksi, vaan kaupunki on velkaantunut siinä määrin, että uuden valtuuston on pakko ottaa suhteellisen tiukka linja velkakierteen katkaisemiseksi.
Onneksi alhainen korkokanta on antanut pelivaraa, mutta jatkossa voi korkojen nousu johtaa helposti tilanteeseen, jossa on arvioitava investoinnit ja palvelut uudelta pohjalta.
Palvelujen kustannustehokkuuteen ja laajuuteen on jo nyt syytä kiinnittää huomiota siten, että mahdollisessa muutoksessa ei jouduta suorittamaan kohtuuttomia leikkauksia.
Palvelut- kohdassa mainittu kolmikanta on myös talousmielessä hyvä, koska sen avulla saadaan vertailtua hintoja eri palvelumuotojen kesken ja tiukassa taloustilanteesa suosia kaupungille edullisempaa sektoria.
Eläkkeiden vaikutus kuntatalouteen
Eläkeläisten määrän lisääntyessä on eläketulolla entistä suurempi merkitys myös kuntataloudelle.
Eräänä harrastuksena olen halunnut vaikuttaa siihen, että työeläkerahastoja ja niiden tuottoa ohjataan entistä oikeudenmukaisemmin eläkeläisille. Tämä näkyy heti lisääntyneinä verotuloina kunnille sekä eläkeläisten hyvinvoinnin ja ostovoiman nousuna.
Kaiken kaikkiaan oloissamme massiiviset, nyt noin 145 mrd:n euron suuruiset työeläkerahastot ja niiden tuotto on saatava entistä paremmin hyödyntämään kotimaan ja kuntien taloutta, koska varanto on saatu kasvamaan täällä tehdyllä työllä.
Valtion edullinen kolmen A:n luokituksen mukainen lainakorko on tukeutunut noihin mittaviin eläkerahastoihin. Jos valtio leikkaa ennakkotietojen mukaan kuntaosuuksia ja lisää lakisääteisiä kuntien palveluvelvoitteita esim vanhuspalvelulailla, on tilanne muodostumassa kestämättömäksi kunnille sekä nykyisille, että tuleville eläkeläisille. Nähdäkseni kuntien ja kuntaliiton velvollisuus onkin entistä selkeämmin puuttua eläkerahastojen käytön ohjailuun ja kustannustehokkaampaan hoitoon.
Nythän noita varoja pyörii kuten pelirahoja veroparatiiseissa useita miljardeja, kun vaihtoehtona olisi
saada niillä toimeliaisuutta ja työpaikkoja kotimaahan ja kuntiin.
Aiheesta lisää osoitteessa https://www.sedury.fi
Kuntajako käymistilassa
Olen saanut tilaisuuden olla virka- ja luottamusmiehenä kehittämässä Mikkeliä vuodesta 1970 alkaen ja nyt edelleen mahdollisuuden osallistua eräänä ehdokkaana tuleviin vaaleihin, joissa valitaan valtuutetut uudelle entistä laajemmalle Mikkelille.
Tuona aikana on Mikkeli kehittynyt hyvin monella tavalla. Vuonna 70 Mikkeli oli alueeltaan pieni, ei ollut muita naapurikuntia kuin Mikkelin maalaiskunta. Ensi vuoden alusta niitä on 7, eli etelästä alkaen Savitaipale, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Juva ja Puumala.
Mikkelistä voidaankin entistä perustellummin puhua maakuntakeskuksena, jonka kehityksellä on ratkaiseva merkitys koko Etelä-savolle.
Se, että kuinka kuntakartta lähivuosina elää ja muotoutuu, tulee olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä valtiovallan taholta käynnistetyssä kuntajakokeskustelussa.
Mikkeli on tähän saakka laajentunut kuntien kesken käytyjen neuvottelujen pohjalta ja tämä lienee myös jatkossa paras tapa hoitaa mahdollisia muutoksia. Aina on muistettava, että kunta kehittyy parhaiten, kun kaikki kuntalaiset ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen.
Palvelut
Ennen vaaleja on jo käynnistynyt suhteellisen laaja ja monipuolinen keskustelu erilaisten kuntapalvelujen järjestämisestä. Voimakkaimmin on kiinnitetty huomiota ikäihmisiä koskevan vanhuspalvelulain sisältöön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Seuraaville valtuutetuille tuleekin erääksi keskeisimmäksi arvioitavaksi talous- ja henkilöresurssien riittävä ohjaaminen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen.
Jatkossa on varauduttava siihen, että ikäihmisten palvelut turvataan parhaiten kolmen toisiaan tukevan tahon kesken.
Nämä ovat; kunnan omat, ostopalvelut ja vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut.
Elleivät kunnat pysty suhteellisen pian osoittamaan, että palvelut hoidetaan luotettavasti ja riittävän tasokkaasti, on valtiovalta varautunut säätämään asetuksella palvelujen tason ja saatavuuden.
Keskeistä kaikessa kehityksessä tulee olemaan kuitenkin se, että kuinka nuoret haluavat ja saadaan jatkossa kehittämään niin yritystoimintaa kuin palvelutuotantoa. Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin joudutaan ja on välttämätöntä kiinnittää huomiota siten, että seudulla asuminen koetaan turvalliseksi ja palvelujen saanti helpoksi.
Luonto, energia ja elintarvikkeet
Mikkeli on jo saanut ulkopuolista tunnustusta ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja onnistuneesta keskustan kehittämisestä. Jatkossa on välttämätöntä omaksua seutukaupunkiajattelu, jossa elinvoimainen ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla tukee niin elintarvike- kuin energiatuotantoa. Kehittyvän ja voimistuvan keskustaajaman elinehto on elävä ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla ja kaupunkiin liittyneissä kuntataajamissa. Tavoitteena tulee olla luontevan ja välittömän vuorovaikutuksen kehittäminen eri puolilla seutukaupunkia asuvien kesken.
Keskeistä on kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen siten, että kaikki asukkaat eri puolilla laajaa kaupunkia voivat siihen osallistua.
Tieverkon ja tietoliikenteen kehittäminen sekä maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden ja eläinlääkintähuollon turvaaminen on hoidettava siten, että yrittäjät kokevat tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi. Jos keskustaajaman ja maaseudun yrittäjät sekä asukkaat katsovat, että kaupunki toimii tasapuolisesti sen kaikkia osia kehittäen, on olemassa hyvät edellytykset saada Mikkelistä entistä kiinnostavampi paikka uusille yrittäjille ja asukkaille.
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys on oleellinen osa Mikkelin imagoa ja tämän säilyttäminen ja parantaminen kuuluu tulevien valtuutettujen tehtäviin.
Opiskelu, kulttuuri, urheilu, liikunta
Ala-asteen ja peruskoulun palvelut on mukautettu väestön kehitykseen, joka valitettavasti on haja-asutusalueilla johtanut oppilaiden vähetessä koulujen lakkauttamisiin.
Jatkossa on kuljetuspalveluja arvioitava entistä enemmän siten, että kaikkien ei välttämättä tarvitse opiskella keskustaajamassa, vaan sieltä ja sen reuna-alueilta saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuljettaa oppilaita rauhallisempaan ja opetuksellisesti parempaan maaseutukouluun.
Mikkeli on sijainniltaan liikenteellisesti sikäli hyvällä paikalla, että tänne on helppo hakeutua opiskelemaan eri puolilta Suomea. Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet jatko-opiskeluille.
Sama koskee myös erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, joita vuosi vuodelta on ollut entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Erityisen merkityksen on saanut Mikkelin ravirata, jonne on myös helppoa tulla kokeilemaan radan hyviksi tunnustettuja ominaisuuksia. Kun jäähalli saadaan kuntoon, voivat niin urheilijat kuin katsojat nauttia entistä paremmin ajanmukaisista tiloista.
Eri puolilla kaupunkia on monipuolinen kuntoliikuntaverkko, joka mahdollistaa ympärivuotisen kuntoilun harrastamisen. Myös luonto sinänsä on entistä monipuolisemmin lähellä ja tarjoaa näin marjastus-, sienestys-, ym liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.
Talous
Kaikkea tätä ei ole saatu ilmaiseksi, vaan kaupunki on velkaantunut siinä määrin, että uuden valtuuston on pakko ottaa suhteellisen tiukka linja velkakierteen katkaisemiseksi.
Onneksi alhainen korkokanta on antanut pelivaraa, mutta jatkossa voi korkojen nousu johtaa helposti tilanteeseen, jossa on arvioitava investoinnit ja palvelut uudelta pohjalta.
Palvelujen kustannustehokkuuteen ja laajuuteen on jo nyt syytä kiinnittää huomiota siten, että mahdollisessa muutoksessa ei jouduta suorittamaan kohtuuttomia leikkauksia.
Palvelut- kohdassa mainittu kolmikanta on myös talousmielessä hyvä, koska sen avulla saadaan vertailtua hintoja eri palvelumuotojen kesken ja tiukassa taloustilanteesa suosia kaupungille edullisempaa sektoria.
Eläkkeiden vaikutus kuntatalouteen
Eläkeläisten määrän lisääntyessä on eläketulolla entistä suurempi merkitys myös kuntataloudelle.
Eräänä harrastuksena olen halunnut vaikuttaa siihen, että työeläkerahastoja ja niiden tuottoa ohjataan entistä oikeudenmukaisemmin eläkeläisille. Tämä näkyy heti lisääntyneinä verotuloina kunnille sekä eläkeläisten hyvinvoinnin ja ostovoiman nousuna.
Kaiken kaikkiaan oloissamme massiiviset, nyt noin 145 mrd:n euron suuruiset työeläkerahastot ja niiden tuotto on saatava entistä paremmin hyödyntämään kotimaan ja kuntien taloutta, koska varanto on saatu kasvamaan täällä tehdyllä työllä.
Valtion edullinen kolmen A:n luokituksen mukainen lainakorko on tukeutunut noihin mittaviin eläkerahastoihin. Jos valtio leikkaa ennakkotietojen mukaan kuntaosuuksia ja lisää lakisääteisiä kuntien palveluvelvoitteita esim vanhuspalvelulailla, on tilanne muodostumassa kestämättömäksi kunnille sekä nykyisille, että tuleville eläkeläisille. Nähdäkseni kuntien ja kuntaliiton velvollisuus onkin entistä selkeämmin puuttua eläkerahastojen käytön ohjailuun ja kustannustehokkaampaan hoitoon.
Nythän noita varoja pyörii kuten pelirahoja veroparatiiseissa useita miljardeja, kun vaihtoehtona olisi
saada niillä toimeliaisuutta ja työpaikkoja kotimaahan ja kuntiin.
Aiheesta lisää osoitteessa https://www.sedury.fi
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
KULUNUT VALTUUSTOKAUSI 2009-2012
YLEISTÄ
Mikkelin kaupunki on kokenut kuluneella valtuustokaudella voimakkaan muutoksen lähinnä keskustan rakentamisessa. Toriparkki ja siihen liittyvät liiketilat (Akseli ja Stella) ovat muuttaneet oleellisesti asioinnin luonnetta keskustassa ja saaneet ulkopuolista kiitosta onnistuneista ratkaisuista.
Toivottavasti kaupungin taloustilanne suuresta velkamäärästä huolimatta saadaan jatkossa pysymään hallinnassa ja voidaan tarjota palvelut kaupunkilaisille entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tässä kehityksessä auttaa toistaiseksi alhaisina pysyvät korkokulut ja henkilöstön palvelualttius, joka vaatii entistä oikeudenmukaisempaa tunnustusta ja palkitsemista.
Pätevän ja osaavan henkilöstön palkkaaminen eläköityvien tilalle onkin yksi keskeinen haaste tuleville päättäjille.
VALTUUSTO
Olleellinen osa valtuustotyöskentelystä tapahtuu puolueiden valtuustoryhmissä, joissa käydään läpi kulloinkin esillä olevan listan asiat.
Oma käsitykseni ja kokemukseni Kokoomuksen ryhmätyöskentelystä oli suhteellisen avointa ja keskustelevaa, joskin yksi ryhmän jäsen (Jukka Pöyry) ei katsonut voivansa jatkaa valtuustokauden loppuun, vaan siirtyi Perussuomalaisiin. Sinänsä valitettava tapaus, koska hänellä on tarkastuslautakunnan puheenjohtajana pitkäaikainen kokemus, josta on selvää hyötyä kaupungin taloudellista kehitystä arvioitaessa.
Oma osaamiseni painottuu lähinnä ympäristö- ja maapoliittisiin kysymyksiin sekä ikäihmisten elinolojen ja toimeentulon turvaamiseen vaikuttamalla työeläkerahastotoimintaan.
Valtuustokauden alussa v. 2009 tehtiin mm hyvin arveluttava maanvaihtokauppa, jossa noin 65 ha:n kallioisesta ja osittain soistuneesta raakamaasta Ihastjärventien varressa annettiin kaupungin omistamia rantatiloja noin 380 ha ja lisäksi muita kaavateknisiä myönnytyksiä vastapuolelle.
Kaupasta valitettiin 13 muun valtuutetun kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kuitenkin katsoi valtuuston päätöksen syntyneen laillisessa järjestyksessä ja ei muuttanut päätöstä.
Toinen kaupunkilaisille merkittävä päätös tehtiin vuoden 2011 alussa, kun esityksestäni vaadittiin
Pursialan veneilykeskuksen rakentajaa huolehtimaan siitä, että kaupungin pohjavesialuetta ei vaaranneta rakennustöiden yhteydessä.
Kuluvana vuonna 2012 päätettiin hyväksyä kuntien osaliitos, jonka mukaan Ristiinan ja Suomenniemen kunnat liittyvät Mikkeliin vuoden 2013 alusta lukien.
Tuleva valtuusto valitaan näin ollen tuon uuden kaupungin rajoja noudatellen.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Alueellisena kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suomenniemi) lautakuntana ovat keskeisinä asioina olleet vesistöjen tilan seuranta ja jätevesiasioiden
lain mukainen järjestäminen, turvetuotantolupien entistä kriittisempi arviointi, kiviaineksen hankinta ja kalliomurskauslupien käsittely, eläinlääkintä- ja ympäristöpalveluiden järjestäminen yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa sekä rakennusten sisäilmatutkimusten tehostaminen terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla.
Mikkelin kaupunki on kokenut kuluneella valtuustokaudella voimakkaan muutoksen lähinnä keskustan rakentamisessa. Toriparkki ja siihen liittyvät liiketilat (Akseli ja Stella) ovat muuttaneet oleellisesti asioinnin luonnetta keskustassa ja saaneet ulkopuolista kiitosta onnistuneista ratkaisuista.
Toivottavasti kaupungin taloustilanne suuresta velkamäärästä huolimatta saadaan jatkossa pysymään hallinnassa ja voidaan tarjota palvelut kaupunkilaisille entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tässä kehityksessä auttaa toistaiseksi alhaisina pysyvät korkokulut ja henkilöstön palvelualttius, joka vaatii entistä oikeudenmukaisempaa tunnustusta ja palkitsemista.
Pätevän ja osaavan henkilöstön palkkaaminen eläköityvien tilalle onkin yksi keskeinen haaste tuleville päättäjille.
VALTUUSTO
Olleellinen osa valtuustotyöskentelystä tapahtuu puolueiden valtuustoryhmissä, joissa käydään läpi kulloinkin esillä olevan listan asiat.
Oma käsitykseni ja kokemukseni Kokoomuksen ryhmätyöskentelystä oli suhteellisen avointa ja keskustelevaa, joskin yksi ryhmän jäsen (Jukka Pöyry) ei katsonut voivansa jatkaa valtuustokauden loppuun, vaan siirtyi Perussuomalaisiin. Sinänsä valitettava tapaus, koska hänellä on tarkastuslautakunnan puheenjohtajana pitkäaikainen kokemus, josta on selvää hyötyä kaupungin taloudellista kehitystä arvioitaessa.
Oma osaamiseni painottuu lähinnä ympäristö- ja maapoliittisiin kysymyksiin sekä ikäihmisten elinolojen ja toimeentulon turvaamiseen vaikuttamalla työeläkerahastotoimintaan.
Valtuustokauden alussa v. 2009 tehtiin mm hyvin arveluttava maanvaihtokauppa, jossa noin 65 ha:n kallioisesta ja osittain soistuneesta raakamaasta Ihastjärventien varressa annettiin kaupungin omistamia rantatiloja noin 380 ha ja lisäksi muita kaavateknisiä myönnytyksiä vastapuolelle.
Kaupasta valitettiin 13 muun valtuutetun kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kuitenkin katsoi valtuuston päätöksen syntyneen laillisessa järjestyksessä ja ei muuttanut päätöstä.
Toinen kaupunkilaisille merkittävä päätös tehtiin vuoden 2011 alussa, kun esityksestäni vaadittiin
Pursialan veneilykeskuksen rakentajaa huolehtimaan siitä, että kaupungin pohjavesialuetta ei vaaranneta rakennustöiden yhteydessä.
Kuluvana vuonna 2012 päätettiin hyväksyä kuntien osaliitos, jonka mukaan Ristiinan ja Suomenniemen kunnat liittyvät Mikkeliin vuoden 2013 alusta lukien.
Tuleva valtuusto valitaan näin ollen tuon uuden kaupungin rajoja noudatellen.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Alueellisena kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suomenniemi) lautakuntana ovat keskeisinä asioina olleet vesistöjen tilan seuranta ja jätevesiasioiden
lain mukainen järjestäminen, turvetuotantolupien entistä kriittisempi arviointi, kiviaineksen hankinta ja kalliomurskauslupien käsittely, eläinlääkintä- ja ympäristöpalveluiden järjestäminen yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa sekä rakennusten sisäilmatutkimusten tehostaminen terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla.
lauantai 8. syyskuuta 2012
TIETOA ELÄKKEISTÄ JA VEROTUKSESTA
Valtion ensi vuoden budjetti on käynyt budjettiriihessä ja saanut viimeisen silauksen eduskuntakäsittelyä varten.
Eniten keskustelua hallituksen sisällä aiheutti vanhuspalvelulakiin tuleva velvoite kunnille siten, että palvelut tulee järjestää laadukkaasti lain tarkoittamalla tavalla. Elleivät kunnat tuota laatukriteeriä henkilöstömitoituksen osalta täytä, tullaan vielä tällä hallituskaudella laatimaan asiasta asetus, jonka mukaisesti asiat on hoidettava. Tämä koskee ensisijaisesti laitoshoitoa, mutta myös kotihoidon osalta on laissa ohjeet, joiden mukaan palvelut ja niiden tarjonta järjestetään.
Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on pyrkimys ikäihmisten palveluiden parantamiseen siten, että vanhuus koettaisiin turvatuksi kaikissa olosuhteissa.
Onnistuminen tuossa pyrkimyksessä on oleellisesti kiinni kuntien taloudesta, mutta myös ikäihmisten itsensä ostovoimasta, jolla halutut palvelut voi rahoittaa.
Näitä asioita on kartoitettu ja selvitetty Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys / SEDU ry:n toimesta, jonka varapuheenjohtajana allekirjoittanut on saanut tilaisuuden toimia.
Toimintamme on ollut aktiivista yhteydenpitoa paikallisiin kansanedustajiin ja myös muihin eläkeläisjärjestöihin siten, että parhaillaan on eläkeindeksin oikeudenmukaisuutta selvittämässä hallitusohjelman mukainen indeksityöryhmä, jossa on kolmen eläkeläisjärjestön edustus.
Myös eläkkeiden verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen on ollut toistuvasti esillä ja olemme vaatineet sen oikaisemista STM:lle lähetetyillä vetoomuksilla.
Kaikesta tästä saat halutessasi lukea seuraavasta linkistä; https://sedury.fi
Kannattaa katsoa, koska esim ajankohtaista osiossa on tuoreimpia uutisia aiheesta ja kriittisiä asiantuntijoiden arvioita tilanteesta.
Eniten keskustelua hallituksen sisällä aiheutti vanhuspalvelulakiin tuleva velvoite kunnille siten, että palvelut tulee järjestää laadukkaasti lain tarkoittamalla tavalla. Elleivät kunnat tuota laatukriteeriä henkilöstömitoituksen osalta täytä, tullaan vielä tällä hallituskaudella laatimaan asiasta asetus, jonka mukaisesti asiat on hoidettava. Tämä koskee ensisijaisesti laitoshoitoa, mutta myös kotihoidon osalta on laissa ohjeet, joiden mukaan palvelut ja niiden tarjonta järjestetään.
Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on pyrkimys ikäihmisten palveluiden parantamiseen siten, että vanhuus koettaisiin turvatuksi kaikissa olosuhteissa.
Onnistuminen tuossa pyrkimyksessä on oleellisesti kiinni kuntien taloudesta, mutta myös ikäihmisten itsensä ostovoimasta, jolla halutut palvelut voi rahoittaa.
Näitä asioita on kartoitettu ja selvitetty Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys / SEDU ry:n toimesta, jonka varapuheenjohtajana allekirjoittanut on saanut tilaisuuden toimia.
Toimintamme on ollut aktiivista yhteydenpitoa paikallisiin kansanedustajiin ja myös muihin eläkeläisjärjestöihin siten, että parhaillaan on eläkeindeksin oikeudenmukaisuutta selvittämässä hallitusohjelman mukainen indeksityöryhmä, jossa on kolmen eläkeläisjärjestön edustus.
Myös eläkkeiden verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen on ollut toistuvasti esillä ja olemme vaatineet sen oikaisemista STM:lle lähetetyillä vetoomuksilla.
Kaikesta tästä saat halutessasi lukea seuraavasta linkistä; https://sedury.fi
Kannattaa katsoa, koska esim ajankohtaista osiossa on tuoreimpia uutisia aiheesta ja kriittisiä asiantuntijoiden arvioita tilanteesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
