UUSI MIKKELI 1.1.2013

Tulevaisuus on täynnä haasteita!


Kuntajako käymistilassa
Olen saanut tilaisuuden olla virka- ja luottamusmiehenä  kehittämässä Mikkeliä vuodesta 1970 alkaen ja nyt edelleen  mahdollisuuden osallistua eräänä ehdokkaana tuleviin vaaleihin, joissa valitaan valtuutetut uudelle entistä laajemmalle Mikkelille.
Tuona aikana on Mikkeli kehittynyt hyvin monella tavalla. Vuonna 70 Mikkeli oli alueeltaan pieni,  ei ollut muita naapurikuntia kuin Mikkelin maalaiskunta. Ensi vuoden alusta niitä on 7, eli etelästä alkaen Savitaipale, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Juva ja Puumala.
Mikkelistä voidaankin entistä perustellummin puhua maakuntakeskuksena, jonka kehityksellä on ratkaiseva merkitys koko Etelä-savolle.
Se, että kuinka kuntakartta lähivuosina elää ja muotoutuu, tulee olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä valtiovallan taholta käynnistetyssä kuntajakokeskustelussa.
Mikkeli on tähän saakka laajentunut kuntien kesken käytyjen neuvottelujen pohjalta ja tämä lienee myös jatkossa paras tapa hoitaa mahdollisia muutoksia. Aina on muistettava, että kunta kehittyy parhaiten, kun kaikki kuntalaiset ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen.

Palvelut
Ennen vaaleja on jo käynnistynyt suhteellisen laaja ja monipuolinen keskustelu erilaisten kuntapalvelujen järjestämisestä. Voimakkaimmin on kiinnitetty huomiota ikäihmisiä koskevan vanhuspalvelulain sisältöön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Seuraaville valtuutetuille tuleekin erääksi keskeisimmäksi arvioitavaksi talous- ja henkilöresurssien riittävä ohjaaminen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen. 
Jatkossa on varauduttava siihen, että ikäihmisten palvelut turvataan parhaiten kolmen toisiaan tukevan tahon kesken.
Nämä ovat; kunnan omat, ostopalvelut ja vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut.
Elleivät kunnat pysty suhteellisen pian osoittamaan, että palvelut hoidetaan luotettavasti ja riittävän tasokkaasti, on valtiovalta varautunut säätämään asetuksella palvelujen tason ja saatavuuden.
Keskeistä kaikessa kehityksessä tulee olemaan kuitenkin se, että kuinka nuoret haluavat ja saadaan jatkossa kehittämään niin yritystoimintaa kuin palvelutuotantoa. Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin joudutaan ja on välttämätöntä kiinnittää huomiota siten, että seudulla asuminen koetaan turvalliseksi ja palvelujen saanti helpoksi.

Luonto, energia ja elintarvikkeet
Mikkeli on jo saanut ulkopuolista tunnustusta ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja onnistuneesta keskustan kehittämisestä. Jatkossa on välttämätöntä omaksua seutukaupunkiajattelu, jossa elinvoimainen ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla tukee niin elintarvike- kuin energiatuotantoa. Kehittyvän ja voimistuvan keskustaajaman elinehto on elävä ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla ja kaupunkiin liittyneissä kuntataajamissa. Tavoitteena tulee olla luontevan ja välittömän vuorovaikutuksen kehittäminen eri puolilla seutukaupunkia asuvien kesken.
Keskeistä on kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen siten, että kaikki asukkaat eri puolilla laajaa kaupunkia voivat siihen osallistua.

Tieverkon ja tietoliikenteen kehittäminen sekä maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden ja eläinlääkintähuollon turvaaminen on hoidettava siten, että yrittäjät kokevat tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi. Jos keskustaajaman ja maaseudun yrittäjät sekä asukkaat katsovat, että kaupunki toimii tasapuolisesti sen kaikkia osia kehittäen, on olemassa hyvät edellytykset saada Mikkelistä entistä kiinnostavampi paikka uusille yrittäjille ja asukkaille.
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys on oleellinen osa Mikkelin imagoa ja tämän säilyttäminen ja parantaminen kuuluu  tulevien valtuutettujen tehtäviin.

Opiskelu, kulttuuri, urheilu, liikunta
Ala-asteen ja peruskoulun palvelut on mukautettu väestön kehitykseen, joka valitettavasti on haja-asutusalueilla johtanut oppilaiden vähetessä koulujen  lakkauttamisiin.
Jatkossa on kuljetuspalveluja arvioitava entistä enemmän siten, että kaikkien ei välttämättä tarvitse opiskella keskustaajamassa, vaan sieltä ja sen reuna-alueilta saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuljettaa oppilaita rauhallisempaan ja  opetuksellisesti parempaan maaseutukouluun.
Mikkeli on sijainniltaan liikenteellisesti sikäli hyvällä  paikalla, että tänne on helppo hakeutua opiskelemaan eri puolilta Suomea. Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet jatko-opiskeluille.
Sama koskee myös erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, joita vuosi vuodelta on ollut entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Erityisen merkityksen on saanut Mikkelin ravirata, jonne on myös helppoa tulla  kokeilemaan radan hyviksi tunnustettuja ominaisuuksia. Kun jäähalli saadaan kuntoon, voivat niin urheilijat kuin katsojat nauttia entistä paremmin ajanmukaisista tiloista.
Eri puolilla kaupunkia on monipuolinen kuntoliikuntaverkko, joka mahdollistaa ympärivuotisen kuntoilun harrastamisen. Myös luonto sinänsä on entistä monipuolisemmin lähellä ja tarjoaa näin marjastus-,  sienestys-, ym liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.

Talous
Kaikkea tätä ei ole saatu ilmaiseksi, vaan kaupunki on velkaantunut siinä määrin, että uuden valtuuston on pakko ottaa suhteellisen tiukka linja velkakierteen katkaisemiseksi.
Onneksi alhainen korkokanta on antanut pelivaraa, mutta jatkossa voi korkojen nousu johtaa helposti tilanteeseen, jossa on arvioitava investoinnit ja palvelut uudelta pohjalta.
Palvelujen kustannustehokkuuteen ja laajuuteen on jo nyt syytä kiinnittää huomiota siten, että mahdollisessa muutoksessa ei jouduta suorittamaan kohtuuttomia leikkauksia.
Palvelut- kohdassa mainittu kolmikanta on myös talousmielessä hyvä, koska sen avulla saadaan vertailtua hintoja eri palvelumuotojen kesken ja tiukassa taloustilanteesa suosia kaupungille edullisempaa sektoria.

Eläkkeiden vaikutus kuntatalouteen
Eläkeläisten määrän lisääntyessä on eläketulolla entistä suurempi merkitys myös kuntataloudelle.
Eräänä harrastuksena olen halunnut vaikuttaa siihen, että työeläkerahastoja ja niiden tuottoa ohjataan entistä oikeudenmukaisemmin eläkeläisille. Tämä näkyy heti lisääntyneinä verotuloina kunnille sekä eläkeläisten hyvinvoinnin ja ostovoiman nousuna.
Kaiken kaikkiaan oloissamme massiiviset, nyt noin 145 mrd:n euron suuruiset työeläkerahastot ja niiden tuotto on saatava entistä paremmin hyödyntämään kotimaan ja kuntien taloutta, koska varanto on saatu kasvamaan täällä tehdyllä työllä.
Valtion edullinen kolmen A:n luokituksen mukainen lainakorko on tukeutunut noihin mittaviin eläkerahastoihin. Jos valtio leikkaa ennakkotietojen mukaan kuntaosuuksia ja lisää lakisääteisiä kuntien palveluvelvoitteita esim vanhuspalvelulailla, on tilanne muodostumassa kestämättömäksi kunnille  sekä nykyisille, että tuleville eläkeläisille. Nähdäkseni kuntien ja kuntaliiton velvollisuus onkin entistä selkeämmin puuttua eläkerahastojen käytön ohjailuun ja kustannustehokkaampaan hoitoon.
Nythän noita varoja pyörii kuten pelirahoja veroparatiiseissa useita miljardeja, kun vaihtoehtona olisi
saada niillä toimeliaisuutta ja työpaikkoja kotimaahan ja kuntiin.
Aiheesta lisää osoitteessa https://www.sedury.fi