MAASEUTUMYÖNTEISYYS KASVAA KUNTAVAALEISSA

MAASEUTUMYÖNTEISYYS KASVAA KUNTAVAALEISSA 14.9.200
Luonto ja maaseutu ovat lähellä Mikkelissä

Vaikka väki maaseudulla on vähentynyt ja kuntaliitokset puolestaan vaikuttaneet siten, että kuntavaaleissa on valtuutettujen paikkoja selvästi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, on maaseudun ja luonnon hoidon merkitys selvästi lisääntynyt. Nyt on entistä enemmän kysyntää terveellisellä lähiruualla ja metsän tuotteilla hyvin laaja-alaisesti. Ongelma onkin tullut osaajista, joita on liian vähän tyydyttämään kysyntää.
Eräänä keskeisenä seikkana tuohon väen vähenemiseen on aikanaan ollut mm se, että 1960-70- luvuilta alkaen on metsäteollisuus määrätietoisesti muuttanut puun hinnoittelua siten, että maanomistajan ei yksinkertaisesti kannata toimittaa puuta omasta metsästään tienvarteen, vaan puut myydään mahdollisimman korkealla kantohinnalla pystyyn. Tämä kehitys alkoi ostajan ja myyjäpuolen keskeisissä neuvotteluissa ja on nyt myöhemmin muodostunut käytännöksi, jota ei ole enää helppo muuttaa. Esim. Pelloksen metsäpäällikkö totesi 1970- luvun alussa, että hankintapuu olisi halvempaa, jos voisi luottaa laatuun ja toimitusaikatauluun, mutta kun käytännössä hankintasopimusehtoja ei noudateta, joutuu teollisuus hoitamaan korjuun omalla tavallaan. Näin siirtyi oleellinen osa talvikauden töistä maatiloilta metsäteollisuudelle sen kiinnittäessä päähuomion korkeaan kantohintaan.

Nyt yritetään saada tuo ennen hyvin luontevaksi koettu hankintatyö uudelleen käyntiin lähinnä vaikeammin hoidettavissa ensiharvennuksissa verohelpotusten avulla. Jääkin nähtäväksi, kuinka tuo "lääke" tepsii? Toivottavasti metsien nykyiset omistajat innostuvat asiasta ja ryhtyvät aktiivisesti hoitamaan metsiään, joiden arvo kasvaa päivä päivältä. Etelä-Savossa kaivataankin kipeästi lisää metsätalousyrittäjiä ja metsän sekä puuston kasvattamiseen ja jatkojalostamiseen perehtyneitä nuoria.

Maaseudun autioitumisen luonnollisena seurauksena on tietenkin ollut siellä toimineiden palvelujen väheneminen, kuten koulut, kyläkaupat, postit sekä päivähoito- terveys-ja turvallisuuspalvelut. Vanhempien ihmisten muutettua kirkonkyliin ja kaupunkitaajamiin, ei muualla töissä käyvien, usein kiireisten vanhempien lapsille ole myöskään ennen luontevaksi koettua mummia ja ukkia lapsia hoitamassa, vaan päivähoitopaikan etäisyys koetaan monasti hyvin hankalaksi. Tämä lienee työmahdollisuuksien järjestymisen ohella toinen tärkeä seikka, kun ryhdytään arvioimaan ja kehittämään maaseudun elinolosuhteiden parantamista palvelujen osalta. Maaseudulle sijoittuvilla perhepäivähoitajilla olisi tässä selkeä mahdollisuus, johon voisi olosuhteiden mukaan lisätä pienimuotoiset leikkikoulut ja muita perhepalveluja.

Maseutuohjelma 2000+ Mikkelin seudulla ja nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu "Maatalouspolitiikka ja elintarviketalous" antavat puolestaan konkreettisia vihjeitä ja mahdollisuuksia maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Nyt pitäisikin kartoittaa huolella ne tuotantosuunnat ja mahdollisuudet, joiden avulla voitaisiin pidemmällä tähtäimellä osittain luopua raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi koetusta EU- tukijärjestelmästä ja ryhtyä tuottamaan ja valmistamaan entistä enemmän tuotteita, jotka eivät ole oleellisesti riippuvaisia varoja nielevästä tukijärjestelmästä.
Kaikkien kunnallisvaaleissa ehdolle asettuvien olisikin syytä tutustua noihin kahteen em. ohjelmaan ja arvioida omia käsityksiään maaseudun kehittämiseksi niiden pohjalta. Mikkelin alueen ohjelma on kaupungin maaseututoimistossa ja hallitusohjelman saa jokaisen puolueen puoluetoimistosta. Kaupungin ohjelmasta tulee vielä syksyn kuluessa uusi päivitetty versio.

Eräänä hyvin keskeisenä Etelä-Savon kehittämisessä esille otettavana asiana on pidettävä viimeaikoina yleiseen keskusteluun noussutta energiapolitiikkaa ja siinä tehtäviä ratkaisuja.
On mahdollista, että ulkopuolisen toimijan vaikutuksesta voi meidän energian hinta nousta moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu tänne mahdollisesti sijoittuvan teollisen toiminnan ja työpaikkojen osalta, jos emme pysty tarjoamaan tulijalle selkeästi kilpailukykyistä energiaa pitkien etäisyyksien ja hitaiden yhteyksien vastapainoksi. Pohjois-Saksassa mm on jo nyt yleinen käytäntö, että kWh:n hinta on 17.7 centtiä yksityiselle kuluttajalle, plus 4.80 euroa/kk perusmaksua ja ketkä eivät pysty tai halua kilpailuttaa hintaa, maksavat 45% enemmän. Meidän seudullahan sähkön hinta vaihtelee viiden centin molemmin puolin omasta ja omissa käsissä olevasta tuotannosta johtuen. Vaikka tähän lisätään toinen puoli verkkomaksua, ollaan vielä kaukana noista erään EU-maan ylikansallisen yhtiön hinnoista.
Täällä on bioenergia maaseudun tuottajien käsissä ja nyt pitäisikin huolella tutkia ne mahdollisuudet, millä tuo polttoaine/aineet saataisiin ilman välikäsiä tuotantolaitokselle tuottajilta. Kuten hyvin elintarviketuotannon osalta tiedämme, ovat nuo "välikädet" usein niin ahneita, että tuotanto uhkaa loppua vertailtaessa hintoja tuontielintarvikkeisiin.

Kaiken tuotannon ja toiminnan runkona tulee olla maakunta- ja yleiskaavoitus, joka monitahoisuudestaan johtuen on myös hyvin haasteellinen tulevalle kuntapäättäjälle. Valtatie viiden parannuksen jälkeen Mikkelin ja koko Etelä-Savon kannalta päälimmäisenä on oikoradan saaminen Heinolasta Lelkolaan ja edelleen Mikkeliin (ns HeLeMi), jonka aluevaraus on kaavaluonnoksessa.
Vaikka entistä suurempi osa ihmisistä onkin jo asettunut taajamiin, ei se mielestäni ole mitenkään este entistä myönteisemmälle ajattelulle maaseudun kehittämisessä. Onkin selvää, että nykyinen Mikkeli on laaja-alainen, luonnon olosuhteiltaan hyvin kilpailukykyinen kaupunki, joka kiinnostaa entistä enemmän ihmisiä ja yrityksiä asuin- ja sijoittumispaikkana
Pekka Auvinen
maaseutulautakunnan pj, Mikkeli