Teille kaikille, jotka halusitte tukea valintaani Mikkelin kaupunginvaltuustoon!
Kuten hyvin tiedätte, tästä alkaa se varsinainen tekeminen ja yhteistyö muiden valtuutettujen ja kaupunkilaisten kanssa.
Tämä meidän Mikkeli on sillä tavoin hieno ja kehityskelpoinen kaupunki sijainniltaan ja luonnoltaan, että tämä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän erilaisia yrittäjiä ja asukkaita.
Vahvuuksiamme sekä kilpailukykyämme parantamalla ja pitämällä ohjakset omissa käsissä meille tärkeissä asioissa, saamme olosuhteet paranemaan entisestään ja asukkaat kokemaan elämänsä täällä turvalliseksi.
Erityisen tärkeää on nyt huolehtia siitä, että peruspalvelut toimivat vähintään lakien ja yleisten normien edellyttämällä tavalla ja että vältetään lisävelkaantumista kaikin keinoin.
maanantai 27. lokakuuta 2008
torstai 23. lokakuuta 2008
HELEMI- OIKORATA ELÄÄ SITTENKIN !
Heinolan ja Mikkelin seudun kasvun ja kehityksen
kannalta tärkeä uutinen kuultiin tänään, kun Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Markku Pyyn johdolla toiminut työryhmä julkaisi rataverkon kehittämissuunnitelmansa.
Työryhmän laajassa suunnitelmassa esitetään erilaisia visioita raideliikenteen kehittämiseksi tavoitteena saada niin maan sisäinen kuin erityisesti Pietarin suunnan raideliikenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita aina 50 vuoden päähän. Tavoitteeksi asetetaan siirtyminen ns. suurnopeusratoihin, joilla liikutaan yli 300 km tunnissa.
Visiossa 4. Suurnopeusradat, esitetään mm, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta rakennetaan uusi nopea raide Keravalle ja sieltä Lahteen jo rakennettua raidetta parannetaan suurnopeuden tarpeita varten ja Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin uusi raide niin, että Mikkelin ja lentoaseman välinen hieman yli 200 km:n matka-aika on 60 minuttia. Hankkeen kustannusarvioksi arvioidaan hieman yli 1300 milj. euroa, josta noin puolet on Heinola - Mikkeli välin osuutta.
Työryhmän raportin voi jokainen lukea menemällä osoitteeseen http://www.ratahallintokeskus.fi/, ja siellä hankkeiden kohdalla suunnitteluun.
Tässä vaiheessa onkin tärkeää Heinolan ja koko Etelä-Savon sekä sen pohjoispuolisten alueiden kannalta, että maakuntakaavoitukselle annetaan tehtäväksi huomioida rata-alueen varaukset kaavoissa ja että alueen päättäjät ryhtyvät määrätietoisesti toimimaan ratahallintokeskuksen kanssa suunnitelmien toteuttamiseksi. Ensimäinen tärkeä vaihe on jo tulevassa marraskuussa, jolloin on tarkoitus maakuntavaltuustossa käsitellä maakuntakaavaehdotusta.
Nyt julkaistu ratahallintokeskuksen selvitys onkin tullut ns "kreivin aikaan", kun ajatellaan maakunnan liikenneolosuhteiden ja talouselämän kehitysnäkymiä. Toivottavasti valtuutetut pääsevät tutustumaan huolella selvitykseen ennen päätösten tekoa.
kannalta tärkeä uutinen kuultiin tänään, kun Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Markku Pyyn johdolla toiminut työryhmä julkaisi rataverkon kehittämissuunnitelmansa.
Työryhmän laajassa suunnitelmassa esitetään erilaisia visioita raideliikenteen kehittämiseksi tavoitteena saada niin maan sisäinen kuin erityisesti Pietarin suunnan raideliikenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita aina 50 vuoden päähän. Tavoitteeksi asetetaan siirtyminen ns. suurnopeusratoihin, joilla liikutaan yli 300 km tunnissa.
Visiossa 4. Suurnopeusradat, esitetään mm, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta rakennetaan uusi nopea raide Keravalle ja sieltä Lahteen jo rakennettua raidetta parannetaan suurnopeuden tarpeita varten ja Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin uusi raide niin, että Mikkelin ja lentoaseman välinen hieman yli 200 km:n matka-aika on 60 minuttia. Hankkeen kustannusarvioksi arvioidaan hieman yli 1300 milj. euroa, josta noin puolet on Heinola - Mikkeli välin osuutta.
Työryhmän raportin voi jokainen lukea menemällä osoitteeseen http://www.ratahallintokeskus.fi/, ja siellä hankkeiden kohdalla suunnitteluun.
Tässä vaiheessa onkin tärkeää Heinolan ja koko Etelä-Savon sekä sen pohjoispuolisten alueiden kannalta, että maakuntakaavoitukselle annetaan tehtäväksi huomioida rata-alueen varaukset kaavoissa ja että alueen päättäjät ryhtyvät määrätietoisesti toimimaan ratahallintokeskuksen kanssa suunnitelmien toteuttamiseksi. Ensimäinen tärkeä vaihe on jo tulevassa marraskuussa, jolloin on tarkoitus maakuntavaltuustossa käsitellä maakuntakaavaehdotusta.
Nyt julkaistu ratahallintokeskuksen selvitys onkin tullut ns "kreivin aikaan", kun ajatellaan maakunnan liikenneolosuhteiden ja talouselämän kehitysnäkymiä. Toivottavasti valtuutetut pääsevät tutustumaan huolella selvitykseen ennen päätösten tekoa.
lauantai 18. lokakuuta 2008
ENERGIA- ASIAT OLTAVA OMISSA KÄSISSÄ
Nyt talven lähestyessä
ja valtuuston vaihtuessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota vireillä olleisiin energiayhtiöiden omistus- ja hallintojärjestelyihin.
Eräänä toteuttamiskelpoisena ja kaupunkilaisten kannalta harkitsemisen arvoisena ratkaisuna tulisi nyt selvittää, että kuinka nopeasti voidaan kaupungin omistama Suur-Savon-Sähkön osakesalkku siirtää kokonaisuudessaan Etelä-Savon Energia Oy:n omistukseen.
Samalla siirrettäisiin salkun arvoa vastaava kaupungin lainamäärä ESE:n hoidettavaksi, jolloin rahaa ei tarvittaisi käyttää lainkaan. Salkun arvo lienee tällä hetkellä toista sataa miljoonaa euroa ja kaupungin velkamäärä tämän aamun Länsi-Savon mukaan 167 miljoonaa euroa.
Siirto ei vähentäisi kaupungin energiaomistuksia lainkaan, koska se omistaa ESE:n kokonaan ja energiakysymykset siirtyisivät ammattilaisten hoidettaviksi.
Siirron jälkeen voitaisiin ESE:n tuloutusvelvoitetta keventää tuon ottamansa lainojen hoitovelvoitteen johdosta ja energian hintaa nostettaessa olisi selvä peruste hinnan tarkistukselle. ESE tulee ilmeisesti joka tapauksessa tarkistamaan energian hintoja ylöspäin yleisen hintojen nousun ja lisääntyvän tuloutusvelvoitteen johdosta.
Mikäli ESE:n omistusta annetaan ulkopuolisille, on energian hintojen nousu edessä joka tapauksessa ja osa tuloksesta jaetaan tämän jälkeen ulkopuolisille, jotka ovat toimintaa rahoittaneet.
Vaikka jokin osa kaupungin lainoista saadaan pois, on jatkossa entistä vaikeampi välttyä veronkorotuksilta, kun energiatulot pienenevät ja lakisääteisillä palveluilla on kiusallinen taipumus lisääntyä.
Suurin ja peruuttamaton virhe tehdään silloin, jos omistamaamme energiayhtiötä osittainkaan myydään ylikansallisille energiayhtiöille, jotka koko ajan "kalastavat" tuottavia ja ympäristöystävällisiä laitoksia omistukseensa. Nämä yhtiöt eivät tee kuin heille edullisia sopimuksia nähdessään, että vastapuoli on neuvottelutilanteessa selvästi rahan tarpeessa. Tästä on jo monta varoittavaa esimerkkiä maassamme siten, että energian hinta nousee entistä rajummin ja huollon taso laskee.
Erityisen hankalaksi tulee tilanne alueemme markkinoinnissa uusille yrityksille, kun emme enää pysty tarjoamaan kilpailukykyistä ja ympäristöytävällistä energiaa heidän ja palkkaamansa henkilöstön käyttöön.
ja valtuuston vaihtuessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota vireillä olleisiin energiayhtiöiden omistus- ja hallintojärjestelyihin.
Eräänä toteuttamiskelpoisena ja kaupunkilaisten kannalta harkitsemisen arvoisena ratkaisuna tulisi nyt selvittää, että kuinka nopeasti voidaan kaupungin omistama Suur-Savon-Sähkön osakesalkku siirtää kokonaisuudessaan Etelä-Savon Energia Oy:n omistukseen.
Samalla siirrettäisiin salkun arvoa vastaava kaupungin lainamäärä ESE:n hoidettavaksi, jolloin rahaa ei tarvittaisi käyttää lainkaan. Salkun arvo lienee tällä hetkellä toista sataa miljoonaa euroa ja kaupungin velkamäärä tämän aamun Länsi-Savon mukaan 167 miljoonaa euroa.
Siirto ei vähentäisi kaupungin energiaomistuksia lainkaan, koska se omistaa ESE:n kokonaan ja energiakysymykset siirtyisivät ammattilaisten hoidettaviksi.
Siirron jälkeen voitaisiin ESE:n tuloutusvelvoitetta keventää tuon ottamansa lainojen hoitovelvoitteen johdosta ja energian hintaa nostettaessa olisi selvä peruste hinnan tarkistukselle. ESE tulee ilmeisesti joka tapauksessa tarkistamaan energian hintoja ylöspäin yleisen hintojen nousun ja lisääntyvän tuloutusvelvoitteen johdosta.
Mikäli ESE:n omistusta annetaan ulkopuolisille, on energian hintojen nousu edessä joka tapauksessa ja osa tuloksesta jaetaan tämän jälkeen ulkopuolisille, jotka ovat toimintaa rahoittaneet.
Vaikka jokin osa kaupungin lainoista saadaan pois, on jatkossa entistä vaikeampi välttyä veronkorotuksilta, kun energiatulot pienenevät ja lakisääteisillä palveluilla on kiusallinen taipumus lisääntyä.
Suurin ja peruuttamaton virhe tehdään silloin, jos omistamaamme energiayhtiötä osittainkaan myydään ylikansallisille energiayhtiöille, jotka koko ajan "kalastavat" tuottavia ja ympäristöystävällisiä laitoksia omistukseensa. Nämä yhtiöt eivät tee kuin heille edullisia sopimuksia nähdessään, että vastapuoli on neuvottelutilanteessa selvästi rahan tarpeessa. Tästä on jo monta varoittavaa esimerkkiä maassamme siten, että energian hinta nousee entistä rajummin ja huollon taso laskee.
Erityisen hankalaksi tulee tilanne alueemme markkinoinnissa uusille yrityksille, kun emme enää pysty tarjoamaan kilpailukykyistä ja ympäristöytävällistä energiaa heidän ja palkkaamansa henkilöstön käyttöön.
maanantai 13. lokakuuta 2008
PELI ELÄKERAHOILLA KOVENEE !
Työeläkeyhtiöt hakevat lisää vapauksia
valtiolta työeläkerahastoilla pelaamiseen. Tämä ilmenee Telan johtaja Esa Swanljungin haastattelusta, jonka voi katsoa osoitteesta http://www.tela.fi/.
Johtaja Swanljung perustelee tarvetta pelivapauksiin sillä, että nyt jo tänä vuonna kadonneet noin 15.0 mrd euroa osakkeiden arvosta on mahdollista saada takaisin jatkamalla peliä entistä aktiivisemmin. Hänen mukaansahan mitään ei ole tapahtunut, jos nyt ei realisoida mitään, vaan jäädään odottamaan mahdollista osakkeiden arvon nousua ja jatkamalla peliä.
Tämä siitä huolimatta, että ministeri Hyssälä on 6.10 Eläkefoorumissa ilmoittanut nimeävänsä työryhmän selvittelemään työeläkerahastojen käytön ja ohjauksen tarkoitusenmukaisuutta.
Jos nämä pelimiehet / rahastojen johtajat saavat pyytämänsä valtuudet, jää nykyisille eläkeläisille ns. "takapirun" rooli tuon pelin seuraamisessa, joka Swanljungin mukaan ottaa aikaa siten, että niin pelaajien kuin pelin seuraajienkin naamat vaihtuvat tulosta odotellessa.
Me eläkeläiset taidamme olla myös melkoista peliporukkaa, jos hyväksymme äänettöminä tuon säästämillämme rahoilla pelaamisen, vaikka se on rahastoja koskevan lain ja perustuslain vastaista. Eräät kansanedustajat ovat kyllä lohdutelleet, että ensi vuoden alusta tulee mahdollisesti inflaatiosta johtuen tuntuvampi korotus eläkkeisiin. Vaikka niin kävisikin, niin se korvaa enintään inflaatiosta johtuvan elinkustannusten nousun ja todellinen ostovoima jäänee
edelleen jälkeen palkansaajista.
Toivotaan kuitenkin, että Hyssälä ja Risikko saavat hallituksen jarruttelemaan noiden pelimiesten intoa pelata toisten rahoilla ja yrittää näin korjata pelimenetyksiä, joita pahimmassa tapauksessa saattaa tulla lisää. Mm tästä kertoo Hesari talousuutisissaan 15.10 siten, että vain ministeriön mukaantulo pelasti eläkeyhtiöt uppoamasta viime viikolla, kun Helsingin pörssissä oli alkanut syöksykierre!!!!
valtiolta työeläkerahastoilla pelaamiseen. Tämä ilmenee Telan johtaja Esa Swanljungin haastattelusta, jonka voi katsoa osoitteesta http://www.tela.fi/.
Johtaja Swanljung perustelee tarvetta pelivapauksiin sillä, että nyt jo tänä vuonna kadonneet noin 15.0 mrd euroa osakkeiden arvosta on mahdollista saada takaisin jatkamalla peliä entistä aktiivisemmin. Hänen mukaansahan mitään ei ole tapahtunut, jos nyt ei realisoida mitään, vaan jäädään odottamaan mahdollista osakkeiden arvon nousua ja jatkamalla peliä.
Tämä siitä huolimatta, että ministeri Hyssälä on 6.10 Eläkefoorumissa ilmoittanut nimeävänsä työryhmän selvittelemään työeläkerahastojen käytön ja ohjauksen tarkoitusenmukaisuutta.
Jos nämä pelimiehet / rahastojen johtajat saavat pyytämänsä valtuudet, jää nykyisille eläkeläisille ns. "takapirun" rooli tuon pelin seuraamisessa, joka Swanljungin mukaan ottaa aikaa siten, että niin pelaajien kuin pelin seuraajienkin naamat vaihtuvat tulosta odotellessa.
Me eläkeläiset taidamme olla myös melkoista peliporukkaa, jos hyväksymme äänettöminä tuon säästämillämme rahoilla pelaamisen, vaikka se on rahastoja koskevan lain ja perustuslain vastaista. Eräät kansanedustajat ovat kyllä lohdutelleet, että ensi vuoden alusta tulee mahdollisesti inflaatiosta johtuen tuntuvampi korotus eläkkeisiin. Vaikka niin kävisikin, niin se korvaa enintään inflaatiosta johtuvan elinkustannusten nousun ja todellinen ostovoima jäänee
edelleen jälkeen palkansaajista.
Toivotaan kuitenkin, että Hyssälä ja Risikko saavat hallituksen jarruttelemaan noiden pelimiesten intoa pelata toisten rahoilla ja yrittää näin korjata pelimenetyksiä, joita pahimmassa tapauksessa saattaa tulla lisää. Mm tästä kertoo Hesari talousuutisissaan 15.10 siten, että vain ministeriön mukaantulo pelasti eläkeyhtiöt uppoamasta viime viikolla, kun Helsingin pörssissä oli alkanut syöksykierre!!!!
maanantai 6. lokakuuta 2008
MYÖS KUNTIEN ON SYYTÄ KYSYÄ TYÖELÄKKEISTÄ?
Ikäihmisten ja eläkeläisten pärjääminen
on alkanut entistä voimakkaammin nousta esille kunnallisvaalikeskusteluissa.
Niin myös tänään Mikkelin kaupungin Päiväkeskuksessa, jossa eri puolueiden edustajat olivat tentattavana.
Vastaajina oli seitsemän eri puolueen edustajaa vanhusneusvoston puheenjohtaja Jaakko Kuusilehdon vetämässä paneelissa seuraaviin kysymyksiin:
1. Lupaatteko tukea vanhusneuvolan perustamista Mikkeliin?
2. Omaishoidon tuen taso ja sen takaaminen kaikille omaishoitajille?
3. Eläkeläisjärjestöjen toimitilat järjestettävä kuntoon, huomioiden Anttola ja Haukivuori?
Kahteen ensimäiseen kysymykseen saatiin kaikilta vastaukset siten, että vanhusneuvolaa puollettiin yksimielisesti. Kakkoskohdan kysymyksessä tuli enemmän vaihtoehtoja ja tuen tasosta ei haluttu antaa selkeää määritelmää, koska resurssit ovat talouden osalta rajalliset ja tuen tason määrittely saattaa siirtyä Kelalle. Kolmanteen kysymykseen ei käytettävissä olevan ajan puutteesta johtuen ehditty antaa lainkaan vastauksia.
Yhteenvetona keskustelusta voitiin todeta, että kaiken kaikkiaan kaupungin resurssit hoitaa jatkuvasti lisääntyvää ikäihmisten ja eläkeläisten joukkoa uhkaavat käydä liian vähäisiksi, ellei tehdä radikaaleja leikkauksia muilla sektoreilla. Rahaa on yksinkertaisesti käytettävissä liian vähän.
MISTÄ SITTEN SAADAAN LISÄÄ RAHAA OMAISHOITOON ?
Kuten yleisesti tiedetään, on valtaosa eläkeläisistä työhistoriansa ajan säästänyt palkastaan rahaa eläkeajasta selviämiseen ja laki työeläkerahastoista (26 § ) edellyttää eläkeyhtiötä käyttämään ja hoitamaan noita rahoja tuottavasti ja turvaavasti.
Muutamien viimeisimpien vuosien ajan onkin otettu lähes päätavoitteeksi noiden rahastojen kohtuuton paisuttaminen ns. eläkepommin pelossa ja pienennetty jatkuvasti taitetulla eläkeindeksillä eläkeläisten ostovoimaa ja samalla kuntien verotuloja.
Ostovoiman ja verotulojen vähetessä ovat vastaavasti hoito- ja palvelukustannukset kasvaneet. Tämä kaikki on tapahtunut aikana, jolloin eläkerahastot ovat eduskunnan siunauksella ja sen säätämän eläkeindeksin johdosta lähes räjähdysmäisesti kasvaneet, ollen tällä hetkellä lähes 120 mrd euroa, kun kymmenen vuotta sitten taso oli noin 49 mrd, joka vastaa suurinpiirtein nykyistä valtion budjettia. Kasvu kymmenessä vuodessa noin 145 %.
Nyt nuo erilaisissa riskirahastoissa sijoitettuna olleet varat ovatkin yllättäen hupenemassa niin, että joudutaan tosissaan miettimään rahastojen oikeaa käyttötarkoitusta, eli ohjaamista ensisijaisesti eläkeläisille. Viimeisin vakava ehdotus ja arvio lieneekin sosiaali- terveysministeri Liisa Hyssälältä tullut, jonka mukaan tuo riskirahastosijoitustoiminta tulisi lopettaa kokonaan.
Tämän päiväisessä Eläkefoorumissa perustettiinkin työryhmä selvittämään sijoitusten sääntelyn ja valvonnan muutostarpeita mm. siksi, että kuluvana vuonna rahastojen arvo on pudonnut jo noin 8.3 mrd euroa / 7.0% ja pudotus jatkuu?! Samalla on infllaatio edennyt lähes 5.0 %:n tasolle aiheuttaen sen, että eläkeläisten ostovoima on pudonnut noin 2.5 %.
Kun eläkeläiset ja ikäihmiset eivät kuitenkaan vastaavalla tavalla katoa, vaan mieluumminkin lisääntyvät, joskaan mitään "eläkepommia" ei enää ole asiantuntijoidenkaan mukaan näköpiirissä ja palvelujen hinta palkkaratkaisuista sekä muista kustannuspaineista johtuen kasvaa, on mielestäni kaupungilla ja kunnilla hyvin perusteltu syy kysyä maan hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tyytyykö se vain seuraamaan työeläkeyhtiöiden lain vastaista seikkailua eläkerahoilla ja moittimaan kuntia, etteivät ne kykene hoitamaan velvoitteitaan, vaan voisiko se tehdä esityksen eduskunnalle eläkeindeksin korjaamiseksi esim. aikaisemman puoliväli-indeksin mukaiseksi ja määrätä työeläkeyhtiöt noudattamaan eläkerahastojen hoidosta säädettyä lakia?
Em. Eläkefoorumin työryhmän työskentely ja ehdotus vie oman aikansa, joka saattaa joillekin pienituloisille eläkeläisille olla liian pitkä.
NYT PITÄISI TOIMIA, EIKÄ VAIN SUUNNITELLA!
Yritin puolestani tuossa tämän päivän tilaisuudessa tiedustella paneeliin osallistuneilta valtuustoehdokkailta ja nykyisiltä valtuutetuilta asiaa, mutta ainoastaan yksi jäsen suostui vastaamaan, todeten, että asia ei oikein kuulu kaupunginvaltuustolle?!
Oma ehdotukseni olisi, että eläkerahastoja tulisi ohjata määrätietoisesti hoivapalveluyritysten perustamiseen kunnissa ja parantaa eläkeläisten ostovoimaa paremmilla eläkkeillä. Tämä toiminta olisi käsitykseni mukaan omiaan helpottamaan painetta myös omaishoidon tukeen.
Jos mm. Mikkelin noin 10 000 :n ikäihmisen ja eläkeläisen tulot em. tarkistuksilla nousisivat keskimäärin 50 euroa /kk:ssa, merkitsisi se kaupungille verotuloja lisää yli miljoona euroa ja lähes viiden miljoonan euron ostovoiman lisäystä ao henkilöille. Tämän pitäisi mielestäni kiinnosta ainakin uusia, mutta myös vanhempia valtuutettuja rahanpuutetta valitellessaan.
Mm. Eläketurvakeskuksen edustaja Kimmo Kontio totesi samassa paikassa 23.9 järjestetyssä tilaisuudessa, että maan pohjoisempien osien kunnat ovat alkaneet houkutella hyvätuloisia eläkeläisiä asukkaikseen saadakseen lisää verotuloja. Jos Mikkelissä ei haluta asiaa ja sen merkitystä ymmärtää, on korkea aika vaihtaa päättäjiä.
on alkanut entistä voimakkaammin nousta esille kunnallisvaalikeskusteluissa.
Niin myös tänään Mikkelin kaupungin Päiväkeskuksessa, jossa eri puolueiden edustajat olivat tentattavana.
Vastaajina oli seitsemän eri puolueen edustajaa vanhusneusvoston puheenjohtaja Jaakko Kuusilehdon vetämässä paneelissa seuraaviin kysymyksiin:
1. Lupaatteko tukea vanhusneuvolan perustamista Mikkeliin?
2. Omaishoidon tuen taso ja sen takaaminen kaikille omaishoitajille?
3. Eläkeläisjärjestöjen toimitilat järjestettävä kuntoon, huomioiden Anttola ja Haukivuori?
Kahteen ensimäiseen kysymykseen saatiin kaikilta vastaukset siten, että vanhusneuvolaa puollettiin yksimielisesti. Kakkoskohdan kysymyksessä tuli enemmän vaihtoehtoja ja tuen tasosta ei haluttu antaa selkeää määritelmää, koska resurssit ovat talouden osalta rajalliset ja tuen tason määrittely saattaa siirtyä Kelalle. Kolmanteen kysymykseen ei käytettävissä olevan ajan puutteesta johtuen ehditty antaa lainkaan vastauksia.
Yhteenvetona keskustelusta voitiin todeta, että kaiken kaikkiaan kaupungin resurssit hoitaa jatkuvasti lisääntyvää ikäihmisten ja eläkeläisten joukkoa uhkaavat käydä liian vähäisiksi, ellei tehdä radikaaleja leikkauksia muilla sektoreilla. Rahaa on yksinkertaisesti käytettävissä liian vähän.
MISTÄ SITTEN SAADAAN LISÄÄ RAHAA OMAISHOITOON ?
Kuten yleisesti tiedetään, on valtaosa eläkeläisistä työhistoriansa ajan säästänyt palkastaan rahaa eläkeajasta selviämiseen ja laki työeläkerahastoista (26 § ) edellyttää eläkeyhtiötä käyttämään ja hoitamaan noita rahoja tuottavasti ja turvaavasti.
Muutamien viimeisimpien vuosien ajan onkin otettu lähes päätavoitteeksi noiden rahastojen kohtuuton paisuttaminen ns. eläkepommin pelossa ja pienennetty jatkuvasti taitetulla eläkeindeksillä eläkeläisten ostovoimaa ja samalla kuntien verotuloja.
Ostovoiman ja verotulojen vähetessä ovat vastaavasti hoito- ja palvelukustannukset kasvaneet. Tämä kaikki on tapahtunut aikana, jolloin eläkerahastot ovat eduskunnan siunauksella ja sen säätämän eläkeindeksin johdosta lähes räjähdysmäisesti kasvaneet, ollen tällä hetkellä lähes 120 mrd euroa, kun kymmenen vuotta sitten taso oli noin 49 mrd, joka vastaa suurinpiirtein nykyistä valtion budjettia. Kasvu kymmenessä vuodessa noin 145 %.
Nyt nuo erilaisissa riskirahastoissa sijoitettuna olleet varat ovatkin yllättäen hupenemassa niin, että joudutaan tosissaan miettimään rahastojen oikeaa käyttötarkoitusta, eli ohjaamista ensisijaisesti eläkeläisille. Viimeisin vakava ehdotus ja arvio lieneekin sosiaali- terveysministeri Liisa Hyssälältä tullut, jonka mukaan tuo riskirahastosijoitustoiminta tulisi lopettaa kokonaan.
Tämän päiväisessä Eläkefoorumissa perustettiinkin työryhmä selvittämään sijoitusten sääntelyn ja valvonnan muutostarpeita mm. siksi, että kuluvana vuonna rahastojen arvo on pudonnut jo noin 8.3 mrd euroa / 7.0% ja pudotus jatkuu?! Samalla on infllaatio edennyt lähes 5.0 %:n tasolle aiheuttaen sen, että eläkeläisten ostovoima on pudonnut noin 2.5 %.
Kun eläkeläiset ja ikäihmiset eivät kuitenkaan vastaavalla tavalla katoa, vaan mieluumminkin lisääntyvät, joskaan mitään "eläkepommia" ei enää ole asiantuntijoidenkaan mukaan näköpiirissä ja palvelujen hinta palkkaratkaisuista sekä muista kustannuspaineista johtuen kasvaa, on mielestäni kaupungilla ja kunnilla hyvin perusteltu syy kysyä maan hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tyytyykö se vain seuraamaan työeläkeyhtiöiden lain vastaista seikkailua eläkerahoilla ja moittimaan kuntia, etteivät ne kykene hoitamaan velvoitteitaan, vaan voisiko se tehdä esityksen eduskunnalle eläkeindeksin korjaamiseksi esim. aikaisemman puoliväli-indeksin mukaiseksi ja määrätä työeläkeyhtiöt noudattamaan eläkerahastojen hoidosta säädettyä lakia?
Em. Eläkefoorumin työryhmän työskentely ja ehdotus vie oman aikansa, joka saattaa joillekin pienituloisille eläkeläisille olla liian pitkä.
NYT PITÄISI TOIMIA, EIKÄ VAIN SUUNNITELLA!
Yritin puolestani tuossa tämän päivän tilaisuudessa tiedustella paneeliin osallistuneilta valtuustoehdokkailta ja nykyisiltä valtuutetuilta asiaa, mutta ainoastaan yksi jäsen suostui vastaamaan, todeten, että asia ei oikein kuulu kaupunginvaltuustolle?!
Oma ehdotukseni olisi, että eläkerahastoja tulisi ohjata määrätietoisesti hoivapalveluyritysten perustamiseen kunnissa ja parantaa eläkeläisten ostovoimaa paremmilla eläkkeillä. Tämä toiminta olisi käsitykseni mukaan omiaan helpottamaan painetta myös omaishoidon tukeen.
Jos mm. Mikkelin noin 10 000 :n ikäihmisen ja eläkeläisen tulot em. tarkistuksilla nousisivat keskimäärin 50 euroa /kk:ssa, merkitsisi se kaupungille verotuloja lisää yli miljoona euroa ja lähes viiden miljoonan euron ostovoiman lisäystä ao henkilöille. Tämän pitäisi mielestäni kiinnosta ainakin uusia, mutta myös vanhempia valtuutettuja rahanpuutetta valitellessaan.
Mm. Eläketurvakeskuksen edustaja Kimmo Kontio totesi samassa paikassa 23.9 järjestetyssä tilaisuudessa, että maan pohjoisempien osien kunnat ovat alkaneet houkutella hyvätuloisia eläkeläisiä asukkaikseen saadakseen lisää verotuloja. Jos Mikkelissä ei haluta asiaa ja sen merkitystä ymmärtää, on korkea aika vaihtaa päättäjiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
