MYÖS KUNTIEN ON SYYTÄ KYSYÄ TYÖELÄKKEISTÄ?

Ikäihmisten ja eläkeläisten pärjääminen

on alkanut entistä voimakkaammin nousta esille kunnallisvaalikeskusteluissa.
Niin myös tänään Mikkelin kaupungin Päiväkeskuksessa, jossa eri puolueiden edustajat olivat tentattavana.
Vastaajina oli seitsemän eri puolueen edustajaa vanhusneusvoston puheenjohtaja Jaakko Kuusilehdon vetämässä paneelissa seuraaviin kysymyksiin:
1. Lupaatteko tukea vanhusneuvolan perustamista Mikkeliin?
2. Omaishoidon tuen taso ja sen takaaminen kaikille omaishoitajille?
3. Eläkeläisjärjestöjen toimitilat järjestettävä kuntoon, huomioiden Anttola ja Haukivuori?

Kahteen ensimäiseen kysymykseen saatiin kaikilta vastaukset siten, että vanhusneuvolaa puollettiin yksimielisesti. Kakkoskohdan kysymyksessä tuli enemmän vaihtoehtoja ja tuen tasosta ei haluttu antaa selkeää määritelmää, koska resurssit ovat talouden osalta rajalliset ja tuen tason määrittely saattaa siirtyä Kelalle. Kolmanteen kysymykseen ei käytettävissä olevan ajan puutteesta johtuen ehditty antaa lainkaan vastauksia.

Yhteenvetona keskustelusta voitiin todeta, että kaiken kaikkiaan kaupungin resurssit hoitaa jatkuvasti lisääntyvää ikäihmisten ja eläkeläisten joukkoa uhkaavat käydä liian vähäisiksi, ellei tehdä radikaaleja leikkauksia muilla sektoreilla. Rahaa on yksinkertaisesti käytettävissä liian vähän.

MISTÄ SITTEN SAADAAN LISÄÄ RAHAA OMAISHOITOON ?

Kuten yleisesti tiedetään, on valtaosa eläkeläisistä työhistoriansa ajan säästänyt palkastaan rahaa eläkeajasta selviämiseen ja laki työeläkerahastoista (26 § ) edellyttää eläkeyhtiötä käyttämään ja hoitamaan noita rahoja tuottavasti ja turvaavasti.
Muutamien viimeisimpien vuosien ajan onkin otettu lähes päätavoitteeksi noiden rahastojen kohtuuton paisuttaminen ns. eläkepommin pelossa ja pienennetty jatkuvasti taitetulla eläkeindeksillä eläkeläisten ostovoimaa ja samalla kuntien verotuloja.
Ostovoiman ja verotulojen vähetessä ovat vastaavasti hoito- ja palvelukustannukset kasvaneet. Tämä kaikki on tapahtunut aikana, jolloin eläkerahastot ovat eduskunnan siunauksella ja sen säätämän eläkeindeksin johdosta lähes räjähdysmäisesti kasvaneet, ollen tällä hetkellä lähes 120 mrd euroa, kun kymmenen vuotta sitten taso oli noin 49 mrd, joka vastaa suurinpiirtein nykyistä valtion budjettia. Kasvu kymmenessä vuodessa noin 145 %.

Nyt nuo erilaisissa riskirahastoissa sijoitettuna olleet varat ovatkin yllättäen hupenemassa niin, että joudutaan tosissaan miettimään rahastojen oikeaa käyttötarkoitusta, eli ohjaamista ensisijaisesti eläkeläisille. Viimeisin vakava ehdotus ja arvio lieneekin sosiaali- terveysministeri Liisa Hyssälältä tullut, jonka mukaan tuo riskirahastosijoitustoiminta tulisi lopettaa kokonaan.
Tämän päiväisessä Eläkefoorumissa perustettiinkin työryhmä selvittämään sijoitusten sääntelyn ja valvonnan muutostarpeita mm. siksi, että kuluvana vuonna rahastojen arvo on pudonnut jo noin 8.3 mrd euroa / 7.0% ja pudotus jatkuu?! Samalla on infllaatio edennyt lähes 5.0 %:n tasolle aiheuttaen sen, että eläkeläisten ostovoima on pudonnut noin 2.5 %.

Kun eläkeläiset ja ikäihmiset eivät kuitenkaan vastaavalla tavalla katoa, vaan mieluumminkin lisääntyvät, joskaan mitään "eläkepommia" ei enää ole asiantuntijoidenkaan mukaan näköpiirissä ja palvelujen hinta palkkaratkaisuista sekä muista kustannuspaineista johtuen kasvaa, on mielestäni kaupungilla ja kunnilla hyvin perusteltu syy kysyä maan hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tyytyykö se vain seuraamaan työeläkeyhtiöiden lain vastaista seikkailua eläkerahoilla ja moittimaan kuntia, etteivät ne kykene hoitamaan velvoitteitaan, vaan voisiko se tehdä esityksen eduskunnalle eläkeindeksin korjaamiseksi esim. aikaisemman puoliväli-indeksin mukaiseksi ja määrätä työeläkeyhtiöt noudattamaan eläkerahastojen hoidosta säädettyä lakia?
Em. Eläkefoorumin työryhmän työskentely ja ehdotus vie oman aikansa, joka saattaa joillekin pienituloisille eläkeläisille olla liian pitkä.
NYT PITÄISI TOIMIA, EIKÄ VAIN SUUNNITELLA!
Yritin puolestani tuossa tämän päivän tilaisuudessa tiedustella paneeliin osallistuneilta valtuustoehdokkailta ja nykyisiltä valtuutetuilta asiaa, mutta ainoastaan yksi jäsen suostui vastaamaan, todeten, että asia ei oikein kuulu kaupunginvaltuustolle?!

Oma ehdotukseni olisi, että eläkerahastoja tulisi ohjata määrätietoisesti hoivapalveluyritysten perustamiseen kunnissa ja parantaa eläkeläisten ostovoimaa paremmilla eläkkeillä. Tämä toiminta olisi käsitykseni mukaan omiaan helpottamaan painetta myös omaishoidon tukeen.

Jos mm. Mikkelin noin 10 000 :n ikäihmisen ja eläkeläisen tulot em. tarkistuksilla nousisivat keskimäärin 50 euroa /kk:ssa, merkitsisi se kaupungille verotuloja lisää yli miljoona euroa ja lähes viiden miljoonan euron ostovoiman lisäystä ao henkilöille. Tämän pitäisi mielestäni kiinnosta ainakin uusia, mutta myös vanhempia valtuutettuja rahanpuutetta valitellessaan.
Mm. Eläketurvakeskuksen edustaja Kimmo Kontio totesi samassa paikassa 23.9 järjestetyssä tilaisuudessa, että maan pohjoisempien osien kunnat ovat alkaneet houkutella hyvätuloisia eläkeläisiä asukkaikseen saadakseen lisää verotuloja. Jos Mikkelissä ei haluta asiaa ja sen merkitystä ymmärtää, on korkea aika vaihtaa päättäjiä.