Tietoa palveluista ja hallinnosta
Kun meillä kaikilla on vääjäämättä edessä vaihe, jossa irrotaan aktiivisesta työelämästä ja osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin, kokouksiin ja tilaisuuksiin, on syytä varautua pitämään kuitenkin itsensä ajantasalla siten, että osaa mahdollisen ongelmatilanteen kohdatessa ottaa yhteyttä oikeaan osoitteeseen.
Tässä etsinnässä on verraton apu tietokoneesta ja nettiyhteydestä, jonka avulla voi päästä kontaktiin vähällä vaivalla suhteellisen nopeasti.
Esim. kuntapalveluista on jokaisella kunnalla omilla kotisivuilla suhteellisen selkeät kuvaukset yhteystietoineen erilaisista kuntapalveluista.
Lisäksi on mm E-Savon sairaanhoitopiirillä HYVIS- sivut, joilla on esitelty terveydenhoitopalvelut ja yhteystiedot. Näitä kahta lähdettä tutkimalla saa jo yhdellä istumalla katsottua, mihin kannattaa ottaa yhteyttä.
Kun puhelinluettelot ovat ennen olleet käyttökelpoinen hakuteos, niin nyt saa huomattavasti laajemmat ja paremmat tiedot netissä surffailemalla lähes miltä tahansa elämän alalta lainsäädännöstä alkaen.
Ikäihmisten kannattaakin mielestäni hakeutua atk-kursseille, jos lähisukulaisissa ei ole sopivaa opastajaa ja hankkia läppäri työkaluksi, jonka avulla voi tarkastella erilaisia uutisia ja itseään kiinnostavaa palvelutarjontaa ihan vaikka aikansa kuluksi!
torstai 3. joulukuuta 2009
keskiviikko 19. elokuuta 2009
KETKÄ RAHOITTAVAT SEURAAVAT VAALIT ?
Vaalirahoitus vaikeutuu, tuleeko seuraavana nettivaalit?
Nyt, kun edellisten vaalien rahoitussotkuja on selvitelty mediassa ja poliitikkojen keskuudessa monipuolisesti, tulee mieleen, että ketkähän ovat ja millä perusteilla rahoittamassa seuraavia vaaleja. On selvää, että ehdokkaan oma varallisuus ja omien varojen käyttövalmius tulee olemaan entistä merkittävämpi, koska ilmoitus rahoittajista joudututtaneen tekemään entistä perusteellisemmin.
Tarastin työryhmän ehdotuksella tulee tietenkin olemaan ratkaiseva merkitys käytännössä, mutta jo nyt on poliittinen päätöksenteko ja asioiden "junailu" kokenut niin tuntuvan kolauksen, että se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti ihmisten suhtautumiseen politiikkaan ja poliitikkojen puheisiin yleensä.
Saattaa olla, että lehdistö joutuu toteamaan haluttomutta ilmoitteluun, kun niiden taholta on voimakkaasti tuotu esille "rahoituspaljastuksia". Juuri noilla rahoillahan on paljolti maksettu lehti-ilmoituksia vaaleissa ja nuo rahat ovat käytännössä myös oleellisesti hyödyttäneet lehdistöä.
Seuraavissa vaaleissa saattaakin olla entistä suurempi merkitys netti-ilmoittelulla ja mainostamisella yleensä, koska sitä aletaan käyttää jatkuvasti enemmän ja kustannukset lehti-ilmoitteluun verrattuna ovat minimaaliset. Näin ollen rahoitustarvekin on vähäisempi ja ehdokkaat voivat seikkaperäisemmin tuoda esille omia näkemyksiään vaalikoneiden kautta.
Johtaako tämä sitten taas operaattoreiden kosintaan ja "kytkykauppoihin", on sitten kokonaan toinen juttu ja jää nähtäväksi.
Nyt, kun edellisten vaalien rahoitussotkuja on selvitelty mediassa ja poliitikkojen keskuudessa monipuolisesti, tulee mieleen, että ketkähän ovat ja millä perusteilla rahoittamassa seuraavia vaaleja. On selvää, että ehdokkaan oma varallisuus ja omien varojen käyttövalmius tulee olemaan entistä merkittävämpi, koska ilmoitus rahoittajista joudututtaneen tekemään entistä perusteellisemmin.
Tarastin työryhmän ehdotuksella tulee tietenkin olemaan ratkaiseva merkitys käytännössä, mutta jo nyt on poliittinen päätöksenteko ja asioiden "junailu" kokenut niin tuntuvan kolauksen, että se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti ihmisten suhtautumiseen politiikkaan ja poliitikkojen puheisiin yleensä.
Saattaa olla, että lehdistö joutuu toteamaan haluttomutta ilmoitteluun, kun niiden taholta on voimakkaasti tuotu esille "rahoituspaljastuksia". Juuri noilla rahoillahan on paljolti maksettu lehti-ilmoituksia vaaleissa ja nuo rahat ovat käytännössä myös oleellisesti hyödyttäneet lehdistöä.
Seuraavissa vaaleissa saattaakin olla entistä suurempi merkitys netti-ilmoittelulla ja mainostamisella yleensä, koska sitä aletaan käyttää jatkuvasti enemmän ja kustannukset lehti-ilmoitteluun verrattuna ovat minimaaliset. Näin ollen rahoitustarvekin on vähäisempi ja ehdokkaat voivat seikkaperäisemmin tuoda esille omia näkemyksiään vaalikoneiden kautta.
Johtaako tämä sitten taas operaattoreiden kosintaan ja "kytkykauppoihin", on sitten kokonaan toinen juttu ja jää nähtäväksi.
torstai 9. heinäkuuta 2009
VAALIRAHOITUKSEN SURULLINEN TILINPÄÄTÖS
Kenen asialla Keva ja kansanedustajat ?
Viimeaikoina julkisuudessa esillä ollut vaalirahoitussekoilu on herättänyt monenlaisia kysymyksiä valtapelin ja eläkerahastojen ohjailun ympärillä.
Kuntien eläkevakuutus / Keva on joutunut ns. myrskyn silmään johtajansa erottua ja epäonnistuneiden sijoitushankkeiden tultua julkisuuteen.
Mieleen tulee jo eräänlainen marionettinäytelmä, kun kuuntelee ja lukee eduskuntavaalien alla suoritettuja "rahoitusvalmisteluja" ja vaalien rahoitusta eräiden liikemiesjunailijoiden avustamina.
Huolimatta äänestäjien pääroolista vaaleissa, ovat keskeiset poliittiset vaikuttajat olleet vetelemässä naruja tässä näytelmässä ja pedanneet rahoitushankkeita noiden liikemiesten ja Kevan johdon myötävaikutuksella. Erityisesti varttuneille äänestäjille luvattiin kuten vaaleissa yleensä monenlaisia parannuksia, mutta koko ajan oli jo suunnitteilla hallitusohjelma, johon kirjattiin kestävän eläkepolitiikan harjoittamisen lisäksi maininta, että
"Yritysten riskirahoituksen edellytyksiä parannetaan. Yhdessä työeläkeyhiöiden kanssa luodaan mekanismi, joka mahdollista merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä". Noissa rahoituskeskusteluissa Kevan kanssa ei ilmeisesti ollut pääaiheena se myös hallitusohjelmaan kirjattu maininta, jonka mukaan "Työeläkkeitä koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä selvitetään kohteleeko indeksitarkistusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä ja työeläkettä saavia ikäihmisiä". Onko tarkoituksenmukaisuus ymmärrettävä oikeudenmukaisuudeksi, vai mitä sillä tarkoitetaan tämän rahoitussekoilun paljastuttua?
Mikäli talouslama jatkuu ja työttömyys lisääntyy, joutuu hallitus ja eduskunta entistä huolellisemmin arvioimaan, että miten työeläkeyhtiöiden epäonnistuneen sijoitustoiminnan seuraukset korjataan sen syksyllä 2008 väliaikaiseksi säädetyn rahastojen vakavaraisuuden turvaavan lain lisäksi. Kaikkien eläkeläisten kannattaisi mielestäni tutustua työeläkelaitosten tilinpäätökseen vuodelta 2008, joka on julkaistu Tuöeläkelehdessä 3 / 2009. Siinä kehityspäällikkö Reino Vanne ja ylimatemaatikko Vesa Hänninen selvittävät seikkaperäisesti nykytilanteen rahastoista.
Tuon hallitusohjelmaan kirjatun, riskisijoituksia koskevan "mekanismin" suunnittelu saattaa muuttua vielä vaalikauden lopulla aidoksi keskusteluksi selviämismahdollisuuksista ministeri Hyssälän perustamassa Eläkefoorumissa, jossa ovat laaja-alaisesti edustettuina kaikki elinkeinoelämän ja hallinnon tahot eläkeläisjärjestöjä edustava EETU mukaanlukien, johon edellisessä jutussa jo viittasin.
On vaikea kuvitella, että tämän keskustelun jälkeen jatkettaisiin entiseltä pohjalta uudella marionettinäytelmällä seuraavissa vaaleissa. Toivottavasti Tarastin toimikunta saa lähiaikoina työnsä päätöksen ja saadaan uusi malli vaalirahoituksen hoitamiseen ja siitä tiedottamiseen.
Myös työeläkerahastojen käyttö-ja sijoitusssuunnittelun toivoisi jatkossa tapahtuvan siten, että rahastoja palkoistaan säästäneet eläkeläiset osallistuvat noihin keskusteluihin.
Viimeaikoina julkisuudessa esillä ollut vaalirahoitussekoilu on herättänyt monenlaisia kysymyksiä valtapelin ja eläkerahastojen ohjailun ympärillä.
Kuntien eläkevakuutus / Keva on joutunut ns. myrskyn silmään johtajansa erottua ja epäonnistuneiden sijoitushankkeiden tultua julkisuuteen.
Mieleen tulee jo eräänlainen marionettinäytelmä, kun kuuntelee ja lukee eduskuntavaalien alla suoritettuja "rahoitusvalmisteluja" ja vaalien rahoitusta eräiden liikemiesjunailijoiden avustamina.
Huolimatta äänestäjien pääroolista vaaleissa, ovat keskeiset poliittiset vaikuttajat olleet vetelemässä naruja tässä näytelmässä ja pedanneet rahoitushankkeita noiden liikemiesten ja Kevan johdon myötävaikutuksella. Erityisesti varttuneille äänestäjille luvattiin kuten vaaleissa yleensä monenlaisia parannuksia, mutta koko ajan oli jo suunnitteilla hallitusohjelma, johon kirjattiin kestävän eläkepolitiikan harjoittamisen lisäksi maininta, että
"Yritysten riskirahoituksen edellytyksiä parannetaan. Yhdessä työeläkeyhiöiden kanssa luodaan mekanismi, joka mahdollista merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä". Noissa rahoituskeskusteluissa Kevan kanssa ei ilmeisesti ollut pääaiheena se myös hallitusohjelmaan kirjattu maininta, jonka mukaan "Työeläkkeitä koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä selvitetään kohteleeko indeksitarkistusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä ja työeläkettä saavia ikäihmisiä". Onko tarkoituksenmukaisuus ymmärrettävä oikeudenmukaisuudeksi, vai mitä sillä tarkoitetaan tämän rahoitussekoilun paljastuttua?
Mikäli talouslama jatkuu ja työttömyys lisääntyy, joutuu hallitus ja eduskunta entistä huolellisemmin arvioimaan, että miten työeläkeyhtiöiden epäonnistuneen sijoitustoiminnan seuraukset korjataan sen syksyllä 2008 väliaikaiseksi säädetyn rahastojen vakavaraisuuden turvaavan lain lisäksi. Kaikkien eläkeläisten kannattaisi mielestäni tutustua työeläkelaitosten tilinpäätökseen vuodelta 2008, joka on julkaistu Tuöeläkelehdessä 3 / 2009. Siinä kehityspäällikkö Reino Vanne ja ylimatemaatikko Vesa Hänninen selvittävät seikkaperäisesti nykytilanteen rahastoista.
Tuon hallitusohjelmaan kirjatun, riskisijoituksia koskevan "mekanismin" suunnittelu saattaa muuttua vielä vaalikauden lopulla aidoksi keskusteluksi selviämismahdollisuuksista ministeri Hyssälän perustamassa Eläkefoorumissa, jossa ovat laaja-alaisesti edustettuina kaikki elinkeinoelämän ja hallinnon tahot eläkeläisjärjestöjä edustava EETU mukaanlukien, johon edellisessä jutussa jo viittasin.
On vaikea kuvitella, että tämän keskustelun jälkeen jatkettaisiin entiseltä pohjalta uudella marionettinäytelmällä seuraavissa vaaleissa. Toivottavasti Tarastin toimikunta saa lähiaikoina työnsä päätöksen ja saadaan uusi malli vaalirahoituksen hoitamiseen ja siitä tiedottamiseen.
Myös työeläkerahastojen käyttö-ja sijoitusssuunnittelun toivoisi jatkossa tapahtuvan siten, että rahastoja palkoistaan säästäneet eläkeläiset osallistuvat noihin keskusteluihin.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
ELÄKEASIAT ETUSIJALLA !
Ministeri Hyssälän Eläkefoorumilla on paljon selvitettävää
Viimeisimpien uutisten ja mm. Ylen MOT- ohjelman johdosta 12.3 illalla, jossa keskusteltiin työeläkerahastojen tason romahtamisesta noin 22.0 mrd:lla eurolla, ei kysymyksessä ole pikkuasiat. Tuossa ohjelmassahan Ilmarisen Timo Ritakallio ja Eläke-Fennian edustaja, kansanedustaja Eero Lehti halusivat vielä puolustella pörssipelissä tapahtunutta epäonnistumistaan eläkekonsultti / vakuutusmatemaatikko Olli Pusan ja europarlamentaarikko Esko Seppäsen arvostelua vastaan. Noiden rahastojen arvohan tipahti reilussa vuodessa yli 122 mrd:sta hieman yli 100 mrd:n euroon.
Eräs keskeinen keskusteluaihe oli, että voidaanko työeläkerahoja sijoittaa edelleen kaiken sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin, vaikka mm Euroopan keskeisimmät talousasiantuntijat ovat pitäneet niiden toimintaa yhtenä merkittävänä syynä vallitsevaan talouslamaan ja epävarmuuteen. Ritakallio ja Lehti tuntuivat pitävän sitä edelleen mahdollisena, vaikka Pusa ja Seppänen katsoivat tuon toiminnan hyvin kyseenalaiseksi rahastoja koskevan lainsäädännön perusteella.
Nyt pitäisikin tuon työssäoloajan jatkamisen lisäksi puhua myös siitä, että miksi varsinaisia eläkeläisiä ei hyväksytä yhdeksi keskustelukumppaniksi arvioitaessa jatkotoimenpitietä rahastojen määrän turvaamiseksi?
Tämä mahdollisuushan on tarjottu tuossa em. Eläkefoorumissa, jossa on EETU edustamassa eläkeläisjärjestöjä, mutta tuo vaikutusmahdollisuushan on hyvin rajallinen esillä olleeseen kolmikantaneuvotteluun verrattuna. Kysymyshän on aivan samalla tavalla rahojen aikaisemmista maksajista kuin nyt neuvottelupöytään tulevista EK:n ja ammatiyhdistysliikkeen edustajista.
Jos meille eläkeläisille työsuhteen perusteella kertyneitä eläkepalkkarahoja aiotaan käyttää edelleen pörssipelirahoina, niin jo perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan meidän pitäisi olla mukana päättämässä pelisäännöistä ja muusta rahojemme käyttöön liittyvästä.
Tuo varsinainen eläkkeelle siirtyminen ja töissä jaksaminen on siinä määrin henkilökohtainen asia, että siihen pitäisi jokaisella olla mahdollisuus vaikuttaa siten, että pystyisi vielä jollakin lailla terveenä nauttimaan eläkevuosista. Nykyisellä työtahdillahan näyttää jo pelkkä eläkkeellepääsy jäävän vain haaveeksi ja jos pääsee, ei monikaan ilman lääkärinapua selviä.
Viimeisimpien uutisten ja mm. Ylen MOT- ohjelman johdosta 12.3 illalla, jossa keskusteltiin työeläkerahastojen tason romahtamisesta noin 22.0 mrd:lla eurolla, ei kysymyksessä ole pikkuasiat. Tuossa ohjelmassahan Ilmarisen Timo Ritakallio ja Eläke-Fennian edustaja, kansanedustaja Eero Lehti halusivat vielä puolustella pörssipelissä tapahtunutta epäonnistumistaan eläkekonsultti / vakuutusmatemaatikko Olli Pusan ja europarlamentaarikko Esko Seppäsen arvostelua vastaan. Noiden rahastojen arvohan tipahti reilussa vuodessa yli 122 mrd:sta hieman yli 100 mrd:n euroon.
Eräs keskeinen keskusteluaihe oli, että voidaanko työeläkerahoja sijoittaa edelleen kaiken sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin, vaikka mm Euroopan keskeisimmät talousasiantuntijat ovat pitäneet niiden toimintaa yhtenä merkittävänä syynä vallitsevaan talouslamaan ja epävarmuuteen. Ritakallio ja Lehti tuntuivat pitävän sitä edelleen mahdollisena, vaikka Pusa ja Seppänen katsoivat tuon toiminnan hyvin kyseenalaiseksi rahastoja koskevan lainsäädännön perusteella.
Nyt pitäisikin tuon työssäoloajan jatkamisen lisäksi puhua myös siitä, että miksi varsinaisia eläkeläisiä ei hyväksytä yhdeksi keskustelukumppaniksi arvioitaessa jatkotoimenpitietä rahastojen määrän turvaamiseksi?
Tämä mahdollisuushan on tarjottu tuossa em. Eläkefoorumissa, jossa on EETU edustamassa eläkeläisjärjestöjä, mutta tuo vaikutusmahdollisuushan on hyvin rajallinen esillä olleeseen kolmikantaneuvotteluun verrattuna. Kysymyshän on aivan samalla tavalla rahojen aikaisemmista maksajista kuin nyt neuvottelupöytään tulevista EK:n ja ammatiyhdistysliikkeen edustajista.
Jos meille eläkeläisille työsuhteen perusteella kertyneitä eläkepalkkarahoja aiotaan käyttää edelleen pörssipelirahoina, niin jo perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan meidän pitäisi olla mukana päättämässä pelisäännöistä ja muusta rahojemme käyttöön liittyvästä.
Tuo varsinainen eläkkeelle siirtyminen ja töissä jaksaminen on siinä määrin henkilökohtainen asia, että siihen pitäisi jokaisella olla mahdollisuus vaikuttaa siten, että pystyisi vielä jollakin lailla terveenä nauttimaan eläkevuosista. Nykyisellä työtahdillahan näyttää jo pelkkä eläkkeellepääsy jäävän vain haaveeksi ja jos pääsee, ei monikaan ilman lääkärinapua selviä.
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
HYVÄ UUTINEN !
Oikoratavaraus säilyy kaavassa!
Etelä-Savon ja Mikkelin seudun kannalta oli sanomalehti Länsi-Savossa 14.2.2009 etusivulla koko alueen kannalta merkittävä uutinen se, että ns HeLeMi- nimellä ollutta oikoratavarausta ei kuitenkaan poisteta E-Savon maakuntakaavasta.
Tämä suora raideyhteysmahdollisuus Lahdesta Heinolan kautta Lelkolaan ja edelleen Mikkeliin on monella tavalla merkittävä ja tulevaisuuteen pitkälle luotaava asia, jota ei voida pitää millään lailla vähäisenä. On selvää, että tuolla nopeutuvalla yhteydellä Helsinkiin on Heinolan ja Mikkelin lisäksi paljon positiivisia vaikutuksia myös Mikkelin seudun pohjoispuolisille alueille ja maakunnille.
Toivottavasti asia alkaa nyt edetä suunnittelun ja jatkokaavoituksen kautta toteutukseen, jolloin koko Savon radan vaikutuspiirissä olevat yritykset ja taajamat voivat ryhtyä laatimaan raideliikenteen varaan ja sen hyödyntämiseen perustuvia suunnitelmia entistä luottavaisemmin.
Vaikka tämän hetken talouselämä ja ennusteet eivät ole erityisen innostavia, on nyt luotettava uuteen nousuun ja entistä elinvoimaisempaan elinkeinotoimintaan Mikkelissä ja sen ympäristössä.
Etelä-Savon ja Mikkelin seudun kannalta oli sanomalehti Länsi-Savossa 14.2.2009 etusivulla koko alueen kannalta merkittävä uutinen se, että ns HeLeMi- nimellä ollutta oikoratavarausta ei kuitenkaan poisteta E-Savon maakuntakaavasta.
Tämä suora raideyhteysmahdollisuus Lahdesta Heinolan kautta Lelkolaan ja edelleen Mikkeliin on monella tavalla merkittävä ja tulevaisuuteen pitkälle luotaava asia, jota ei voida pitää millään lailla vähäisenä. On selvää, että tuolla nopeutuvalla yhteydellä Helsinkiin on Heinolan ja Mikkelin lisäksi paljon positiivisia vaikutuksia myös Mikkelin seudun pohjoispuolisille alueille ja maakunnille.
Toivottavasti asia alkaa nyt edetä suunnittelun ja jatkokaavoituksen kautta toteutukseen, jolloin koko Savon radan vaikutuspiirissä olevat yritykset ja taajamat voivat ryhtyä laatimaan raideliikenteen varaan ja sen hyödyntämiseen perustuvia suunnitelmia entistä luottavaisemmin.
Vaikka tämän hetken talouselämä ja ennusteet eivät ole erityisen innostavia, on nyt luotettava uuteen nousuun ja entistä elinvoimaisempaan elinkeinotoimintaan Mikkelissä ja sen ympäristössä.
keskiviikko 14. tammikuuta 2009
MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS ON NÄHTÄVÄNÄ!
Uusi maakuntakaavaehdotus nähtävillä ?
Etelä-Savon maakuntakaavaehdotus on ollut parhaillaan kunnissa lausunnolla ja nähtävänä.
Kaavasta on maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti jätetty pois oikoratavaraus Lahti-Heinola-Mikkeli (HeLeMi), vaikka Ratahallintokeskus on sitä suositellut säilytettäväksi.
Nyt onkin syytä kysyä, että ovatko kaavasuunnittelijat joutuneet noudattamaan ohjetta, joka ei palvele nyt eikä tulevaisuudessa maakunnan etua? Onko maakuntahallitus jotenkin halunnut omaksua asenteen, jota ei voida mitenkään pitää johdonmukaisena raideliikenteen suunnittelusta päävastuun kantavan tahon kanssa?
Parhaillaan ollaan maan hallituksen toimesta suunnittelemassa mittavaa elvytyspakettia mm liikenneinvestointien lisäämiseksi ja rataverkon parantamiseksi. On selvää, että ko ratavarauksen jäädessä pois maakuntakaavasta, on jatkossa koko itäinen Suomi ulkona nopean raideliikenteen kehittämisestä, koska maakuntahallituksen toivomaa ratalinjausta ei ole Ratahallintokeskuksen suunnitelmissa.
Nyt onkin kaikkien maakuntakaavan käsittelyyn osallistuvien tahojen ja päättäjien syytä ottaa selvää kaavan laatimisperusteista ja vaatia palauttamaan tuo oikoratavaraus kaavaan aikaisemman seutukaavan ja 17.12.2007 esillä olleen maakuntakaavaluonnoksen mukaisella tavalla. Pertunmaan kunnanhallitus on tämän jo tehnyt luontevana jatkona Päijät-Hämeen maakuntaliiton päätökselle ja tästä on helppo jatkaa pohjoiseen Lelkolaan ja Mikkeliin saakka.
Varausalue voidaan nykytekniikalla ja karttapohjilla kaventaa oleellisesti kapeammaksi entisestä noi 300 metrin leveydestä, jolloin se ei haittaa tarpeettomasti alueiden muuta suunnittelua.
Mikkeli-Kouvola raide tarvitaan jatkossa lisääntyvän puu- ja tavaraliikenteen tarpeisiin, kunhan Venäjän puutullit tulevat voimaan suunnitellulla tavalla.
Etelä-Savon maakuntakaavaehdotus on ollut parhaillaan kunnissa lausunnolla ja nähtävänä.
Kaavasta on maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti jätetty pois oikoratavaraus Lahti-Heinola-Mikkeli (HeLeMi), vaikka Ratahallintokeskus on sitä suositellut säilytettäväksi.
Nyt onkin syytä kysyä, että ovatko kaavasuunnittelijat joutuneet noudattamaan ohjetta, joka ei palvele nyt eikä tulevaisuudessa maakunnan etua? Onko maakuntahallitus jotenkin halunnut omaksua asenteen, jota ei voida mitenkään pitää johdonmukaisena raideliikenteen suunnittelusta päävastuun kantavan tahon kanssa?
Parhaillaan ollaan maan hallituksen toimesta suunnittelemassa mittavaa elvytyspakettia mm liikenneinvestointien lisäämiseksi ja rataverkon parantamiseksi. On selvää, että ko ratavarauksen jäädessä pois maakuntakaavasta, on jatkossa koko itäinen Suomi ulkona nopean raideliikenteen kehittämisestä, koska maakuntahallituksen toivomaa ratalinjausta ei ole Ratahallintokeskuksen suunnitelmissa.
Nyt onkin kaikkien maakuntakaavan käsittelyyn osallistuvien tahojen ja päättäjien syytä ottaa selvää kaavan laatimisperusteista ja vaatia palauttamaan tuo oikoratavaraus kaavaan aikaisemman seutukaavan ja 17.12.2007 esillä olleen maakuntakaavaluonnoksen mukaisella tavalla. Pertunmaan kunnanhallitus on tämän jo tehnyt luontevana jatkona Päijät-Hämeen maakuntaliiton päätökselle ja tästä on helppo jatkaa pohjoiseen Lelkolaan ja Mikkeliin saakka.
Varausalue voidaan nykytekniikalla ja karttapohjilla kaventaa oleellisesti kapeammaksi entisestä noi 300 metrin leveydestä, jolloin se ei haittaa tarpeettomasti alueiden muuta suunnittelua.
Mikkeli-Kouvola raide tarvitaan jatkossa lisääntyvän puu- ja tavaraliikenteen tarpeisiin, kunhan Venäjän puutullit tulevat voimaan suunnitellulla tavalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
