Otetaan lisää velkaa!
Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola on arvioinut nykyisen kuntien kannalta lähes toivottoman tilanteen ratkaisuksi sen, että ikäihmiset alkaisivat entistä aktiivisemmin käyttää mahdollisesti kertynyttä varallisuuttaan lainavakuuksina selvitäkseen elinkaarensa päähän.
Jokaisen pitäisi siis ryhtyä arvioimaan, että mihin "eväät" riittää sen lisäksi, että useat ovat maksaneet lakisääteistä työeläkettä nimenomaan tähän tarkoitukseen.
Nyt pitäisi edelleen ryhtyä elättämään itsensä lisäksi pankkeja, koska nimenomaan lainan ottajat pitävät pankit pystyssä, ei eläkesäästäjät, joille joudutaan pienistäkin säästöistä maksamaan vielä lähes mitätöntä korkoa, mutta kuitenkin maksamaan.
Nyt, jos koskaan, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kuinka Silvolan väheksymiä työeläkerahastoja hoidetaan ja niiden käyttöä ohjataan.
Fivan / Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa mm noiden rahastojen toimintaa ja sitä kuinka niiden avulla turvataan vakuutettujen edut. Myös rahastojen hoitajien (tällä hetkellä parhaiten palkittuja ja pärjääviä) toiminta tulisi ottaa kriittisen arvioinnin kohteeksi.
Varat ovat tarkoitettu yksinomaan elkäkeläisten eläkepäivistä selviämiseen, eikä niiden hoitajien kohtuuttomaan palkitsemiseen. Rahastot omistaa eläkeläiset, eikä rahastojen hoitajat.
Oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/8.7.2004 mukaan ne ovat perustuslain 15 §:n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta.
Nyt noista varoista, tällä hetkellä eläkesäätiöt ja kassat huomioiden noin 152 mrd euroa, käytetään vain osa eläkkeiden maksuun. Yli 75 % maksuista katetaan työpalkoista perittävillä eläkemaksuilla.
Valtaosa varallisuudesta on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja vain hieman yli 32 % Suomeen.
Onnettominta varojen kannalta on se, että ne ovat valtion lainojen vakuutena ja valtion kolmen A:n luottoluokitus ei olisi ilman niitä mahdollinen. On enemmän kuin toivottavaa, että noita vakuuksia ei jouduta käyttämään.
Me eläkeläiset olemme nyt eläkerahoillamme takaamassa valtion velanoton, jolle ei EU:n puitteissa näytä loppua tulevan ja oma selviämisemme pitäisi Silvolan mukaan hoitaa nyt ottamalla edelleen myös henkilökohtainen varallisuus käyttöön lainavakuuksina.
Tämä saattaa toisaalta olla pidemmälle ajatellen oikea tie, jota Euroopan kriisivaltiot, Kreikka ensimmäisenä, ovat jo kauan kulkeneet. Velathan voidaan antaa anteeksi, joten otetaan vaan lisää velkaa ja elätetään itsemme ohella pankkeja ja kriisivaltioita.
Silvolan opetus:
Tämä suku ei säästä ja tulevilla ei ole enää säästettävää, eletään velaksi, kun vielä saadaan velkaa.
Ainut kiusallinen piirre on se, että pankeille ei kelpaa mikä tahansa vakuus. Vakuuden on oltava kuranttia tavaraa kaikissa olosuhteissa.
lauantai 8. joulukuuta 2012
torstai 15. marraskuuta 2012
ELÄKELÄISTEN EDUNVALVONTA
Paljon parannettavaa!
Eri tahojen kesken päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että työeläkemaksu voi pysyä ennallaan, vaikka sosiaalitupon mukaan maksua olis pitänyt korottaa ensi vuonna 0,4%.
Käytännössä tämä oli mahdollista siksi, että työkyvyttömyyseläkemaksuja on kertynyt liikaa ja maksuja joudutaan palauttamaan palkansaajille ja työnantajille ensi vuonna.
Kaiken kaikkiaan on työeläkemaksuja peritty siinä määrin, että eläkeläisten määrän lisääntymisestä huolimatta rahastot ovat paisuneet jatkuvasti vuoden 2008 romahdusta huomioimatta.
Lokakuun lopun tilannetta ei Tela (Työeläkerahastojen edunvalvoja) ole vielä ilmoittanut, mutta taso lienee tällä hetkellä lakisääteisten yhtiöiden osalta noin 145 mrd ja sen lisäksi eläkesäätiöiden ja kassojen varallisuus noin 5.0 mrd, eli yhteensä pyöreät 150 mrd euroa. Vuosi sitten 10mrd vähemmän.
Työeläkemaksu perustuu aina työsuhteeseen, jonka perusteella työnantaja maksaa edelleen tuon sovitun 22,8% ja työntekijät, 18-52 vuotiaat 5.15% sekä yli 53 vuotiaat 6.50%.
Lisäksi on työkyvyttömyysvakuutusmaksu 0,6% ja sairausvakuutusmaksu 2,04 % palkkasummasta.
Maksut yhdistettynä summat ovat tuntuvia ja kertyvien varojen ohjailusta vastaavat yhtiöt oloissamme massiivisen omaisuusmassan haltijoita.
Nyt onkin ilmennyt, että noiden yhtiöiden taholla on rahastojen omistajien, eli eläkeläisten rooli haluttu jättää vähemmälle ja pääasiaksi on muodostunut rahastojen kasvattaminen ja sijoitusliiketoiminnan harjoittaminen. Rahastoja koskevaa lainsäädännöstä poiketen on käytetty huomattavia summia (satoja miljoonia) erilaisiin palautuksiin työnantajille ja muihin liiketoimiin, joihin valtiovaltakin on joutunut kiinnittämään huomiota.
Vaikka kaikki tämä on ollut tiedossa, ei nykyisessä hallitusohjelmassakaan haluta puuttua työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön muutoin kuin yleisen valmistelun osalta. Suora lainaus ohjelmasta: "Lainvalmistelun keskittämisellä ei tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin".
Kun nyt on entistä enemmän tullut esille eläkeläisten talousongelmat ja kuntien voimattomuus vastata palveluhaasteisiin, on monella tavalla ristiriitaista ja outoa, että työeläkerahastoja aikanaan kartuttaneille eläkeläisille ei anneta mahdollisuutta lainsäädäntöä muuttamalla puuttua tilanteeseen.
Nykyisen laajapohjaisen hallituksen puitteissa siihen olisi täydet mahdollisuudet, jos vain tahtoa löytyy. Ellei tuota tahtoa nyt löydy, eivät seuraavat eduskuntavaalit ole kovin kaukana ja noin 1.4 miljoonan eläkeläisen vaalikäyttäytyminen voi olla hyvin yllättävää.
Eri tahojen kesken päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että työeläkemaksu voi pysyä ennallaan, vaikka sosiaalitupon mukaan maksua olis pitänyt korottaa ensi vuonna 0,4%.
Käytännössä tämä oli mahdollista siksi, että työkyvyttömyyseläkemaksuja on kertynyt liikaa ja maksuja joudutaan palauttamaan palkansaajille ja työnantajille ensi vuonna.
Kaiken kaikkiaan on työeläkemaksuja peritty siinä määrin, että eläkeläisten määrän lisääntymisestä huolimatta rahastot ovat paisuneet jatkuvasti vuoden 2008 romahdusta huomioimatta.
Lokakuun lopun tilannetta ei Tela (Työeläkerahastojen edunvalvoja) ole vielä ilmoittanut, mutta taso lienee tällä hetkellä lakisääteisten yhtiöiden osalta noin 145 mrd ja sen lisäksi eläkesäätiöiden ja kassojen varallisuus noin 5.0 mrd, eli yhteensä pyöreät 150 mrd euroa. Vuosi sitten 10mrd vähemmän.
Työeläkemaksu perustuu aina työsuhteeseen, jonka perusteella työnantaja maksaa edelleen tuon sovitun 22,8% ja työntekijät, 18-52 vuotiaat 5.15% sekä yli 53 vuotiaat 6.50%.
Lisäksi on työkyvyttömyysvakuutusmaksu 0,6% ja sairausvakuutusmaksu 2,04 % palkkasummasta.
Maksut yhdistettynä summat ovat tuntuvia ja kertyvien varojen ohjailusta vastaavat yhtiöt oloissamme massiivisen omaisuusmassan haltijoita.
Nyt onkin ilmennyt, että noiden yhtiöiden taholla on rahastojen omistajien, eli eläkeläisten rooli haluttu jättää vähemmälle ja pääasiaksi on muodostunut rahastojen kasvattaminen ja sijoitusliiketoiminnan harjoittaminen. Rahastoja koskevaa lainsäädännöstä poiketen on käytetty huomattavia summia (satoja miljoonia) erilaisiin palautuksiin työnantajille ja muihin liiketoimiin, joihin valtiovaltakin on joutunut kiinnittämään huomiota.
Vaikka kaikki tämä on ollut tiedossa, ei nykyisessä hallitusohjelmassakaan haluta puuttua työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön muutoin kuin yleisen valmistelun osalta. Suora lainaus ohjelmasta: "Lainvalmistelun keskittämisellä ei tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin".
Kun nyt on entistä enemmän tullut esille eläkeläisten talousongelmat ja kuntien voimattomuus vastata palveluhaasteisiin, on monella tavalla ristiriitaista ja outoa, että työeläkerahastoja aikanaan kartuttaneille eläkeläisille ei anneta mahdollisuutta lainsäädäntöä muuttamalla puuttua tilanteeseen.
Nykyisen laajapohjaisen hallituksen puitteissa siihen olisi täydet mahdollisuudet, jos vain tahtoa löytyy. Ellei tuota tahtoa nyt löydy, eivät seuraavat eduskuntavaalit ole kovin kaukana ja noin 1.4 miljoonan eläkeläisen vaalikäyttäytyminen voi olla hyvin yllättävää.
perjantai 9. marraskuuta 2012
MITÄ VAALIEN JÄLKEEN?
Uudet tuulet
Kuntavaalit on käyty ja tulokset selvillä. Itse en onnistunut valtuustopaikan uusimisessa, joka merkitsee sitä, että vuosimallia 1940 olevan on katsottava nuorempiin ja mukauduttava tilanteeseen.
Valitan epäonnistumista niille, jotka vielä olisivat halunneet jatkoajan seuraavalle kaudelle ja kiitän luottamuksesta. Äänet tulivat kuitenkin puolueen hyväksi ja ovat näin osaltaan tukemassa muiden ehdokkaiden ja valittujen toimintaa.
Mikkelin valtuusto koki käytännössä hyvin oleellisen muutoksen, kun kuntaliittymien seurauksena tuli entistä voimakkaampi edustus laajan kaupungin maaseudulta ja uusia valtuutettuja 25 kaikkiaan 59 :stä valtuutetusta. Merkittävää on myös se, että seuraavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen naisvaltuutettu, samoin kuin valtuuston puheenjohtaja vaaleissa eniten ääniä saanut sdp:n naisvaltuutettu. Unohtaa ei sovi myöskään perussuomalaisten voimakasta nousua Kokoomuksesta siirtyneen Jukka Pöyryn vetämänä ja puolueen tuloa hallitukseen kahden edustajan voimin. Heillä on nyt ns. näytön paikka.
Uuden, entistä laajemman seutukaupungin tulevaisuus on nyt keskeisiltä osiltaan naisten käsissä.
Molemmat ovat kuitenkin kokeneita ja selvillä hallinnon toiminnasta, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka yhteispeli alkaa sujua heidän kesken ja perusssuomalaisten kanssa.
Keskeisimpinä asioina tulee uudella valtuustolla olemaan palvelutason säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen ainakin terveyspalvelujen osalta. Esim. ensineuvon hidas toiminta on jo kauan herättänyt tyytymättömyyttä kaupunkilaisissa, samoin kuin vanhuspalvelujen puutteet.
Palvelujen ulkoistaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja nyt on pikaisesti arvioitava, kuinka Seutusoten organisoinnin ja toiminnan avulla saadaan tilanne paremmaksi. Uhkana on, että epäonnistumisen seurauksena tulee valtio asettamaan palvelulle entistä tarkemmat laatu- ja henkilöstöresurssikriteerit. Mikäli talousarvion tulopuolelle ei saada oleellisia lisäyksiä, saattavat uudet valtuutetut joutua hyvin pian arviomaan ja priorisoimaan, mitkä palvelut on pakko järjestää ja mihin resurssit ja rahat ei yksikertaisesti riitä.
Monien muiden liittymissopimusehtojen mukaisten velvoitteiden toteuttamispaineiden kanssa ei haasteita tule puuttumaan, joten valtuuston on syytä varautua suhteellisen voimakkaaseen vastatuulen alkutaipaleellaan. Luovimalla ja määrätietoisella ohjauksella tullaan varmasti selviämään, mutta mihinkään yltiöpäisiin irtiottoihin ei kokemukseni mukaan nyt ole varaa.
Kuntavaalit on käyty ja tulokset selvillä. Itse en onnistunut valtuustopaikan uusimisessa, joka merkitsee sitä, että vuosimallia 1940 olevan on katsottava nuorempiin ja mukauduttava tilanteeseen.
Valitan epäonnistumista niille, jotka vielä olisivat halunneet jatkoajan seuraavalle kaudelle ja kiitän luottamuksesta. Äänet tulivat kuitenkin puolueen hyväksi ja ovat näin osaltaan tukemassa muiden ehdokkaiden ja valittujen toimintaa.
Mikkelin valtuusto koki käytännössä hyvin oleellisen muutoksen, kun kuntaliittymien seurauksena tuli entistä voimakkaampi edustus laajan kaupungin maaseudulta ja uusia valtuutettuja 25 kaikkiaan 59 :stä valtuutetusta. Merkittävää on myös se, että seuraavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen naisvaltuutettu, samoin kuin valtuuston puheenjohtaja vaaleissa eniten ääniä saanut sdp:n naisvaltuutettu. Unohtaa ei sovi myöskään perussuomalaisten voimakasta nousua Kokoomuksesta siirtyneen Jukka Pöyryn vetämänä ja puolueen tuloa hallitukseen kahden edustajan voimin. Heillä on nyt ns. näytön paikka.
Uuden, entistä laajemman seutukaupungin tulevaisuus on nyt keskeisiltä osiltaan naisten käsissä.
Molemmat ovat kuitenkin kokeneita ja selvillä hallinnon toiminnasta, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka yhteispeli alkaa sujua heidän kesken ja perusssuomalaisten kanssa.
Keskeisimpinä asioina tulee uudella valtuustolla olemaan palvelutason säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen ainakin terveyspalvelujen osalta. Esim. ensineuvon hidas toiminta on jo kauan herättänyt tyytymättömyyttä kaupunkilaisissa, samoin kuin vanhuspalvelujen puutteet.
Palvelujen ulkoistaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja nyt on pikaisesti arvioitava, kuinka Seutusoten organisoinnin ja toiminnan avulla saadaan tilanne paremmaksi. Uhkana on, että epäonnistumisen seurauksena tulee valtio asettamaan palvelulle entistä tarkemmat laatu- ja henkilöstöresurssikriteerit. Mikäli talousarvion tulopuolelle ei saada oleellisia lisäyksiä, saattavat uudet valtuutetut joutua hyvin pian arviomaan ja priorisoimaan, mitkä palvelut on pakko järjestää ja mihin resurssit ja rahat ei yksikertaisesti riitä.
Monien muiden liittymissopimusehtojen mukaisten velvoitteiden toteuttamispaineiden kanssa ei haasteita tule puuttumaan, joten valtuuston on syytä varautua suhteellisen voimakkaaseen vastatuulen alkutaipaleellaan. Luovimalla ja määrätietoisella ohjauksella tullaan varmasti selviämään, mutta mihinkään yltiöpäisiin irtiottoihin ei kokemukseni mukaan nyt ole varaa.
lauantai 29. syyskuuta 2012
HOMEHUOLET LISÄÄNTYNEET
Homeen haju rakennuksessa on terveysriski
Julkisuudessa on hiljakkoin esitetty negatiivisiä arveluja nykyisestä rakentamisesta siten, että rakennettaessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota homekasvustojen muodostumista edistävien kosteuspesäkkeiden eliminointiin. Suhteellisen uusia julkisia tiloja on jouduttu korjaamaan ja uusimaan rakenteita, kun homeen haju ja selvät kosteusvauriot ovat tulleet esille rakennusta käytettäessä. Asia on monella tavalla vakava, kun rakennusten käyttäjien terveys vaarantuu ja korjaaminen on usein taloudellisesti raskasta, puhumattakaan suunnittelijoiden ja rakentajien pätevyydestä ja moraalista.
Toivottavasti saadaan pikaisesti korjattua ohjeet ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota rakennusten käytön valvonnassa niiden terveellisyyteen.
Mikkelissä on tarkoitus parantaa tilannetta kaupungin kiinteistöissä vuoden 2013 alusta alkaen siten, että ympäristölautakunta esittää perustettavaksi suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen sisäilmatyöryhmän, joka raportoi havainnoistaan kaupunginhallitukselle.
Kaupunginvaltuusto antoi päätöksellään § 66 / 4.9.2012 tehtäväksi vuoden 2013 talousarvion laatijoille, "että talousarviossa tulisi varata määräraha kuntotarkastusten tekemistä varten".
Terveydensuojelulain toteuttamisen valvonnasta huolehtiva ympäristölautakunta on puolestaan lausunnossaan 27.11.2011 / § 101 todennut, että "Mikkelin kaupungin sisäilmatyöryhmä voisi luoda toimintamallin vuosittaisiin kuntokatselmuksiin ja selvityksiin".
Käytäntö on osoittanut, että mahdollinen mikrobialtistuminen esim kouluissa aiheuttaa yliherkkyyden homeitiöille, joka voi myöhemmin aiheuttaa astman ja muita pysyviä sairauksia.
Jos myös yksityiskäytössä olevat rakennukset sisältävät huonosta rakentamistavasta johtuen ns riskirakenteita, on sairastumismahdollisuus entistä suurempi.
Kaikissa yksityisasunnoissa, myös kerros- ja rivitalot, suoritetaan hajun ilmaantuessa ensimäinen tarkastus ilman veloitusta terveystarkastajien toimesta.
Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.hometalkoot.fi
Homeiden kanssa tekemisiin joutuneet ovat kirjoittaneet kokemuksistaan osoitteessa
http://www.homepakolaiset.fi.
Jos asia kiinnostaa, kannatta katsoa, kuinka hankalasta asiasta on kysymys.
Julkisuudessa on hiljakkoin esitetty negatiivisiä arveluja nykyisestä rakentamisesta siten, että rakennettaessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota homekasvustojen muodostumista edistävien kosteuspesäkkeiden eliminointiin. Suhteellisen uusia julkisia tiloja on jouduttu korjaamaan ja uusimaan rakenteita, kun homeen haju ja selvät kosteusvauriot ovat tulleet esille rakennusta käytettäessä. Asia on monella tavalla vakava, kun rakennusten käyttäjien terveys vaarantuu ja korjaaminen on usein taloudellisesti raskasta, puhumattakaan suunnittelijoiden ja rakentajien pätevyydestä ja moraalista.
Toivottavasti saadaan pikaisesti korjattua ohjeet ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota rakennusten käytön valvonnassa niiden terveellisyyteen.
Mikkelissä on tarkoitus parantaa tilannetta kaupungin kiinteistöissä vuoden 2013 alusta alkaen siten, että ympäristölautakunta esittää perustettavaksi suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen sisäilmatyöryhmän, joka raportoi havainnoistaan kaupunginhallitukselle.
Kaupunginvaltuusto antoi päätöksellään § 66 / 4.9.2012 tehtäväksi vuoden 2013 talousarvion laatijoille, "että talousarviossa tulisi varata määräraha kuntotarkastusten tekemistä varten".
Terveydensuojelulain toteuttamisen valvonnasta huolehtiva ympäristölautakunta on puolestaan lausunnossaan 27.11.2011 / § 101 todennut, että "Mikkelin kaupungin sisäilmatyöryhmä voisi luoda toimintamallin vuosittaisiin kuntokatselmuksiin ja selvityksiin".
Käytäntö on osoittanut, että mahdollinen mikrobialtistuminen esim kouluissa aiheuttaa yliherkkyyden homeitiöille, joka voi myöhemmin aiheuttaa astman ja muita pysyviä sairauksia.
Jos myös yksityiskäytössä olevat rakennukset sisältävät huonosta rakentamistavasta johtuen ns riskirakenteita, on sairastumismahdollisuus entistä suurempi.
Kaikissa yksityisasunnoissa, myös kerros- ja rivitalot, suoritetaan hajun ilmaantuessa ensimäinen tarkastus ilman veloitusta terveystarkastajien toimesta.
Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.hometalkoot.fi
Homeiden kanssa tekemisiin joutuneet ovat kirjoittaneet kokemuksistaan osoitteessa
http://www.homepakolaiset.fi.
Jos asia kiinnostaa, kannatta katsoa, kuinka hankalasta asiasta on kysymys.
perjantai 14. syyskuuta 2012
UUSI MIKKELI 1.1.2013
Tulevaisuus on täynnä haasteita!
Kuntajako käymistilassa
Olen saanut tilaisuuden olla virka- ja luottamusmiehenä kehittämässä Mikkeliä vuodesta 1970 alkaen ja nyt edelleen mahdollisuuden osallistua eräänä ehdokkaana tuleviin vaaleihin, joissa valitaan valtuutetut uudelle entistä laajemmalle Mikkelille.
Tuona aikana on Mikkeli kehittynyt hyvin monella tavalla. Vuonna 70 Mikkeli oli alueeltaan pieni, ei ollut muita naapurikuntia kuin Mikkelin maalaiskunta. Ensi vuoden alusta niitä on 7, eli etelästä alkaen Savitaipale, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Juva ja Puumala.
Mikkelistä voidaankin entistä perustellummin puhua maakuntakeskuksena, jonka kehityksellä on ratkaiseva merkitys koko Etelä-savolle.
Se, että kuinka kuntakartta lähivuosina elää ja muotoutuu, tulee olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä valtiovallan taholta käynnistetyssä kuntajakokeskustelussa.
Mikkeli on tähän saakka laajentunut kuntien kesken käytyjen neuvottelujen pohjalta ja tämä lienee myös jatkossa paras tapa hoitaa mahdollisia muutoksia. Aina on muistettava, että kunta kehittyy parhaiten, kun kaikki kuntalaiset ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen.
Palvelut
Ennen vaaleja on jo käynnistynyt suhteellisen laaja ja monipuolinen keskustelu erilaisten kuntapalvelujen järjestämisestä. Voimakkaimmin on kiinnitetty huomiota ikäihmisiä koskevan vanhuspalvelulain sisältöön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Seuraaville valtuutetuille tuleekin erääksi keskeisimmäksi arvioitavaksi talous- ja henkilöresurssien riittävä ohjaaminen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen.
Jatkossa on varauduttava siihen, että ikäihmisten palvelut turvataan parhaiten kolmen toisiaan tukevan tahon kesken.
Nämä ovat; kunnan omat, ostopalvelut ja vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut.
Elleivät kunnat pysty suhteellisen pian osoittamaan, että palvelut hoidetaan luotettavasti ja riittävän tasokkaasti, on valtiovalta varautunut säätämään asetuksella palvelujen tason ja saatavuuden.
Keskeistä kaikessa kehityksessä tulee olemaan kuitenkin se, että kuinka nuoret haluavat ja saadaan jatkossa kehittämään niin yritystoimintaa kuin palvelutuotantoa. Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin joudutaan ja on välttämätöntä kiinnittää huomiota siten, että seudulla asuminen koetaan turvalliseksi ja palvelujen saanti helpoksi.
Luonto, energia ja elintarvikkeet
Mikkeli on jo saanut ulkopuolista tunnustusta ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja onnistuneesta keskustan kehittämisestä. Jatkossa on välttämätöntä omaksua seutukaupunkiajattelu, jossa elinvoimainen ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla tukee niin elintarvike- kuin energiatuotantoa. Kehittyvän ja voimistuvan keskustaajaman elinehto on elävä ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla ja kaupunkiin liittyneissä kuntataajamissa. Tavoitteena tulee olla luontevan ja välittömän vuorovaikutuksen kehittäminen eri puolilla seutukaupunkia asuvien kesken.
Keskeistä on kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen siten, että kaikki asukkaat eri puolilla laajaa kaupunkia voivat siihen osallistua.
Tieverkon ja tietoliikenteen kehittäminen sekä maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden ja eläinlääkintähuollon turvaaminen on hoidettava siten, että yrittäjät kokevat tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi. Jos keskustaajaman ja maaseudun yrittäjät sekä asukkaat katsovat, että kaupunki toimii tasapuolisesti sen kaikkia osia kehittäen, on olemassa hyvät edellytykset saada Mikkelistä entistä kiinnostavampi paikka uusille yrittäjille ja asukkaille.
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys on oleellinen osa Mikkelin imagoa ja tämän säilyttäminen ja parantaminen kuuluu tulevien valtuutettujen tehtäviin.
Opiskelu, kulttuuri, urheilu, liikunta
Ala-asteen ja peruskoulun palvelut on mukautettu väestön kehitykseen, joka valitettavasti on haja-asutusalueilla johtanut oppilaiden vähetessä koulujen lakkauttamisiin.
Jatkossa on kuljetuspalveluja arvioitava entistä enemmän siten, että kaikkien ei välttämättä tarvitse opiskella keskustaajamassa, vaan sieltä ja sen reuna-alueilta saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuljettaa oppilaita rauhallisempaan ja opetuksellisesti parempaan maaseutukouluun.
Mikkeli on sijainniltaan liikenteellisesti sikäli hyvällä paikalla, että tänne on helppo hakeutua opiskelemaan eri puolilta Suomea. Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet jatko-opiskeluille.
Sama koskee myös erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, joita vuosi vuodelta on ollut entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Erityisen merkityksen on saanut Mikkelin ravirata, jonne on myös helppoa tulla kokeilemaan radan hyviksi tunnustettuja ominaisuuksia. Kun jäähalli saadaan kuntoon, voivat niin urheilijat kuin katsojat nauttia entistä paremmin ajanmukaisista tiloista.
Eri puolilla kaupunkia on monipuolinen kuntoliikuntaverkko, joka mahdollistaa ympärivuotisen kuntoilun harrastamisen. Myös luonto sinänsä on entistä monipuolisemmin lähellä ja tarjoaa näin marjastus-, sienestys-, ym liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.
Talous
Kaikkea tätä ei ole saatu ilmaiseksi, vaan kaupunki on velkaantunut siinä määrin, että uuden valtuuston on pakko ottaa suhteellisen tiukka linja velkakierteen katkaisemiseksi.
Onneksi alhainen korkokanta on antanut pelivaraa, mutta jatkossa voi korkojen nousu johtaa helposti tilanteeseen, jossa on arvioitava investoinnit ja palvelut uudelta pohjalta.
Palvelujen kustannustehokkuuteen ja laajuuteen on jo nyt syytä kiinnittää huomiota siten, että mahdollisessa muutoksessa ei jouduta suorittamaan kohtuuttomia leikkauksia.
Palvelut- kohdassa mainittu kolmikanta on myös talousmielessä hyvä, koska sen avulla saadaan vertailtua hintoja eri palvelumuotojen kesken ja tiukassa taloustilanteesa suosia kaupungille edullisempaa sektoria.
Eläkkeiden vaikutus kuntatalouteen
Eläkeläisten määrän lisääntyessä on eläketulolla entistä suurempi merkitys myös kuntataloudelle.
Eräänä harrastuksena olen halunnut vaikuttaa siihen, että työeläkerahastoja ja niiden tuottoa ohjataan entistä oikeudenmukaisemmin eläkeläisille. Tämä näkyy heti lisääntyneinä verotuloina kunnille sekä eläkeläisten hyvinvoinnin ja ostovoiman nousuna.
Kaiken kaikkiaan oloissamme massiiviset, nyt noin 145 mrd:n euron suuruiset työeläkerahastot ja niiden tuotto on saatava entistä paremmin hyödyntämään kotimaan ja kuntien taloutta, koska varanto on saatu kasvamaan täällä tehdyllä työllä.
Valtion edullinen kolmen A:n luokituksen mukainen lainakorko on tukeutunut noihin mittaviin eläkerahastoihin. Jos valtio leikkaa ennakkotietojen mukaan kuntaosuuksia ja lisää lakisääteisiä kuntien palveluvelvoitteita esim vanhuspalvelulailla, on tilanne muodostumassa kestämättömäksi kunnille sekä nykyisille, että tuleville eläkeläisille. Nähdäkseni kuntien ja kuntaliiton velvollisuus onkin entistä selkeämmin puuttua eläkerahastojen käytön ohjailuun ja kustannustehokkaampaan hoitoon.
Nythän noita varoja pyörii kuten pelirahoja veroparatiiseissa useita miljardeja, kun vaihtoehtona olisi
saada niillä toimeliaisuutta ja työpaikkoja kotimaahan ja kuntiin.
Aiheesta lisää osoitteessa https://www.sedury.fi
Kuntajako käymistilassa
Olen saanut tilaisuuden olla virka- ja luottamusmiehenä kehittämässä Mikkeliä vuodesta 1970 alkaen ja nyt edelleen mahdollisuuden osallistua eräänä ehdokkaana tuleviin vaaleihin, joissa valitaan valtuutetut uudelle entistä laajemmalle Mikkelille.
Tuona aikana on Mikkeli kehittynyt hyvin monella tavalla. Vuonna 70 Mikkeli oli alueeltaan pieni, ei ollut muita naapurikuntia kuin Mikkelin maalaiskunta. Ensi vuoden alusta niitä on 7, eli etelästä alkaen Savitaipale, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Juva ja Puumala.
Mikkelistä voidaankin entistä perustellummin puhua maakuntakeskuksena, jonka kehityksellä on ratkaiseva merkitys koko Etelä-savolle.
Se, että kuinka kuntakartta lähivuosina elää ja muotoutuu, tulee olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä valtiovallan taholta käynnistetyssä kuntajakokeskustelussa.
Mikkeli on tähän saakka laajentunut kuntien kesken käytyjen neuvottelujen pohjalta ja tämä lienee myös jatkossa paras tapa hoitaa mahdollisia muutoksia. Aina on muistettava, että kunta kehittyy parhaiten, kun kaikki kuntalaiset ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen.
Palvelut
Ennen vaaleja on jo käynnistynyt suhteellisen laaja ja monipuolinen keskustelu erilaisten kuntapalvelujen järjestämisestä. Voimakkaimmin on kiinnitetty huomiota ikäihmisiä koskevan vanhuspalvelulain sisältöön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Seuraaville valtuutetuille tuleekin erääksi keskeisimmäksi arvioitavaksi talous- ja henkilöresurssien riittävä ohjaaminen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen.
Jatkossa on varauduttava siihen, että ikäihmisten palvelut turvataan parhaiten kolmen toisiaan tukevan tahon kesken.
Nämä ovat; kunnan omat, ostopalvelut ja vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut.
Elleivät kunnat pysty suhteellisen pian osoittamaan, että palvelut hoidetaan luotettavasti ja riittävän tasokkaasti, on valtiovalta varautunut säätämään asetuksella palvelujen tason ja saatavuuden.
Keskeistä kaikessa kehityksessä tulee olemaan kuitenkin se, että kuinka nuoret haluavat ja saadaan jatkossa kehittämään niin yritystoimintaa kuin palvelutuotantoa. Lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin joudutaan ja on välttämätöntä kiinnittää huomiota siten, että seudulla asuminen koetaan turvalliseksi ja palvelujen saanti helpoksi.
Luonto, energia ja elintarvikkeet
Mikkeli on jo saanut ulkopuolista tunnustusta ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja onnistuneesta keskustan kehittämisestä. Jatkossa on välttämätöntä omaksua seutukaupunkiajattelu, jossa elinvoimainen ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla tukee niin elintarvike- kuin energiatuotantoa. Kehittyvän ja voimistuvan keskustaajaman elinehto on elävä ja monipuolinen yritystoiminta maaseudulla ja kaupunkiin liittyneissä kuntataajamissa. Tavoitteena tulee olla luontevan ja välittömän vuorovaikutuksen kehittäminen eri puolilla seutukaupunkia asuvien kesken.
Keskeistä on kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen siten, että kaikki asukkaat eri puolilla laajaa kaupunkia voivat siihen osallistua.
Tieverkon ja tietoliikenteen kehittäminen sekä maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden ja eläinlääkintähuollon turvaaminen on hoidettava siten, että yrittäjät kokevat tulevansa tasapuolisesti kohdelluiksi. Jos keskustaajaman ja maaseudun yrittäjät sekä asukkaat katsovat, että kaupunki toimii tasapuolisesti sen kaikkia osia kehittäen, on olemassa hyvät edellytykset saada Mikkelistä entistä kiinnostavampi paikka uusille yrittäjille ja asukkaille.
Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys on oleellinen osa Mikkelin imagoa ja tämän säilyttäminen ja parantaminen kuuluu tulevien valtuutettujen tehtäviin.
Opiskelu, kulttuuri, urheilu, liikunta
Ala-asteen ja peruskoulun palvelut on mukautettu väestön kehitykseen, joka valitettavasti on haja-asutusalueilla johtanut oppilaiden vähetessä koulujen lakkauttamisiin.
Jatkossa on kuljetuspalveluja arvioitava entistä enemmän siten, että kaikkien ei välttämättä tarvitse opiskella keskustaajamassa, vaan sieltä ja sen reuna-alueilta saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuljettaa oppilaita rauhallisempaan ja opetuksellisesti parempaan maaseutukouluun.
Mikkeli on sijainniltaan liikenteellisesti sikäli hyvällä paikalla, että tänne on helppo hakeutua opiskelemaan eri puolilta Suomea. Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet jatko-opiskeluille.
Sama koskee myös erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, joita vuosi vuodelta on ollut entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Erityisen merkityksen on saanut Mikkelin ravirata, jonne on myös helppoa tulla kokeilemaan radan hyviksi tunnustettuja ominaisuuksia. Kun jäähalli saadaan kuntoon, voivat niin urheilijat kuin katsojat nauttia entistä paremmin ajanmukaisista tiloista.
Eri puolilla kaupunkia on monipuolinen kuntoliikuntaverkko, joka mahdollistaa ympärivuotisen kuntoilun harrastamisen. Myös luonto sinänsä on entistä monipuolisemmin lähellä ja tarjoaa näin marjastus-, sienestys-, ym liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.
Talous
Kaikkea tätä ei ole saatu ilmaiseksi, vaan kaupunki on velkaantunut siinä määrin, että uuden valtuuston on pakko ottaa suhteellisen tiukka linja velkakierteen katkaisemiseksi.
Onneksi alhainen korkokanta on antanut pelivaraa, mutta jatkossa voi korkojen nousu johtaa helposti tilanteeseen, jossa on arvioitava investoinnit ja palvelut uudelta pohjalta.
Palvelujen kustannustehokkuuteen ja laajuuteen on jo nyt syytä kiinnittää huomiota siten, että mahdollisessa muutoksessa ei jouduta suorittamaan kohtuuttomia leikkauksia.
Palvelut- kohdassa mainittu kolmikanta on myös talousmielessä hyvä, koska sen avulla saadaan vertailtua hintoja eri palvelumuotojen kesken ja tiukassa taloustilanteesa suosia kaupungille edullisempaa sektoria.
Eläkkeiden vaikutus kuntatalouteen
Eläkeläisten määrän lisääntyessä on eläketulolla entistä suurempi merkitys myös kuntataloudelle.
Eräänä harrastuksena olen halunnut vaikuttaa siihen, että työeläkerahastoja ja niiden tuottoa ohjataan entistä oikeudenmukaisemmin eläkeläisille. Tämä näkyy heti lisääntyneinä verotuloina kunnille sekä eläkeläisten hyvinvoinnin ja ostovoiman nousuna.
Kaiken kaikkiaan oloissamme massiiviset, nyt noin 145 mrd:n euron suuruiset työeläkerahastot ja niiden tuotto on saatava entistä paremmin hyödyntämään kotimaan ja kuntien taloutta, koska varanto on saatu kasvamaan täällä tehdyllä työllä.
Valtion edullinen kolmen A:n luokituksen mukainen lainakorko on tukeutunut noihin mittaviin eläkerahastoihin. Jos valtio leikkaa ennakkotietojen mukaan kuntaosuuksia ja lisää lakisääteisiä kuntien palveluvelvoitteita esim vanhuspalvelulailla, on tilanne muodostumassa kestämättömäksi kunnille sekä nykyisille, että tuleville eläkeläisille. Nähdäkseni kuntien ja kuntaliiton velvollisuus onkin entistä selkeämmin puuttua eläkerahastojen käytön ohjailuun ja kustannustehokkaampaan hoitoon.
Nythän noita varoja pyörii kuten pelirahoja veroparatiiseissa useita miljardeja, kun vaihtoehtona olisi
saada niillä toimeliaisuutta ja työpaikkoja kotimaahan ja kuntiin.
Aiheesta lisää osoitteessa https://www.sedury.fi
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
KULUNUT VALTUUSTOKAUSI 2009-2012
YLEISTÄ
Mikkelin kaupunki on kokenut kuluneella valtuustokaudella voimakkaan muutoksen lähinnä keskustan rakentamisessa. Toriparkki ja siihen liittyvät liiketilat (Akseli ja Stella) ovat muuttaneet oleellisesti asioinnin luonnetta keskustassa ja saaneet ulkopuolista kiitosta onnistuneista ratkaisuista.
Toivottavasti kaupungin taloustilanne suuresta velkamäärästä huolimatta saadaan jatkossa pysymään hallinnassa ja voidaan tarjota palvelut kaupunkilaisille entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tässä kehityksessä auttaa toistaiseksi alhaisina pysyvät korkokulut ja henkilöstön palvelualttius, joka vaatii entistä oikeudenmukaisempaa tunnustusta ja palkitsemista.
Pätevän ja osaavan henkilöstön palkkaaminen eläköityvien tilalle onkin yksi keskeinen haaste tuleville päättäjille.
VALTUUSTO
Olleellinen osa valtuustotyöskentelystä tapahtuu puolueiden valtuustoryhmissä, joissa käydään läpi kulloinkin esillä olevan listan asiat.
Oma käsitykseni ja kokemukseni Kokoomuksen ryhmätyöskentelystä oli suhteellisen avointa ja keskustelevaa, joskin yksi ryhmän jäsen (Jukka Pöyry) ei katsonut voivansa jatkaa valtuustokauden loppuun, vaan siirtyi Perussuomalaisiin. Sinänsä valitettava tapaus, koska hänellä on tarkastuslautakunnan puheenjohtajana pitkäaikainen kokemus, josta on selvää hyötyä kaupungin taloudellista kehitystä arvioitaessa.
Oma osaamiseni painottuu lähinnä ympäristö- ja maapoliittisiin kysymyksiin sekä ikäihmisten elinolojen ja toimeentulon turvaamiseen vaikuttamalla työeläkerahastotoimintaan.
Valtuustokauden alussa v. 2009 tehtiin mm hyvin arveluttava maanvaihtokauppa, jossa noin 65 ha:n kallioisesta ja osittain soistuneesta raakamaasta Ihastjärventien varressa annettiin kaupungin omistamia rantatiloja noin 380 ha ja lisäksi muita kaavateknisiä myönnytyksiä vastapuolelle.
Kaupasta valitettiin 13 muun valtuutetun kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kuitenkin katsoi valtuuston päätöksen syntyneen laillisessa järjestyksessä ja ei muuttanut päätöstä.
Toinen kaupunkilaisille merkittävä päätös tehtiin vuoden 2011 alussa, kun esityksestäni vaadittiin
Pursialan veneilykeskuksen rakentajaa huolehtimaan siitä, että kaupungin pohjavesialuetta ei vaaranneta rakennustöiden yhteydessä.
Kuluvana vuonna 2012 päätettiin hyväksyä kuntien osaliitos, jonka mukaan Ristiinan ja Suomenniemen kunnat liittyvät Mikkeliin vuoden 2013 alusta lukien.
Tuleva valtuusto valitaan näin ollen tuon uuden kaupungin rajoja noudatellen.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Alueellisena kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suomenniemi) lautakuntana ovat keskeisinä asioina olleet vesistöjen tilan seuranta ja jätevesiasioiden
lain mukainen järjestäminen, turvetuotantolupien entistä kriittisempi arviointi, kiviaineksen hankinta ja kalliomurskauslupien käsittely, eläinlääkintä- ja ympäristöpalveluiden järjestäminen yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa sekä rakennusten sisäilmatutkimusten tehostaminen terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla.
Mikkelin kaupunki on kokenut kuluneella valtuustokaudella voimakkaan muutoksen lähinnä keskustan rakentamisessa. Toriparkki ja siihen liittyvät liiketilat (Akseli ja Stella) ovat muuttaneet oleellisesti asioinnin luonnetta keskustassa ja saaneet ulkopuolista kiitosta onnistuneista ratkaisuista.
Toivottavasti kaupungin taloustilanne suuresta velkamäärästä huolimatta saadaan jatkossa pysymään hallinnassa ja voidaan tarjota palvelut kaupunkilaisille entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tässä kehityksessä auttaa toistaiseksi alhaisina pysyvät korkokulut ja henkilöstön palvelualttius, joka vaatii entistä oikeudenmukaisempaa tunnustusta ja palkitsemista.
Pätevän ja osaavan henkilöstön palkkaaminen eläköityvien tilalle onkin yksi keskeinen haaste tuleville päättäjille.
VALTUUSTO
Olleellinen osa valtuustotyöskentelystä tapahtuu puolueiden valtuustoryhmissä, joissa käydään läpi kulloinkin esillä olevan listan asiat.
Oma käsitykseni ja kokemukseni Kokoomuksen ryhmätyöskentelystä oli suhteellisen avointa ja keskustelevaa, joskin yksi ryhmän jäsen (Jukka Pöyry) ei katsonut voivansa jatkaa valtuustokauden loppuun, vaan siirtyi Perussuomalaisiin. Sinänsä valitettava tapaus, koska hänellä on tarkastuslautakunnan puheenjohtajana pitkäaikainen kokemus, josta on selvää hyötyä kaupungin taloudellista kehitystä arvioitaessa.
Oma osaamiseni painottuu lähinnä ympäristö- ja maapoliittisiin kysymyksiin sekä ikäihmisten elinolojen ja toimeentulon turvaamiseen vaikuttamalla työeläkerahastotoimintaan.
Valtuustokauden alussa v. 2009 tehtiin mm hyvin arveluttava maanvaihtokauppa, jossa noin 65 ha:n kallioisesta ja osittain soistuneesta raakamaasta Ihastjärventien varressa annettiin kaupungin omistamia rantatiloja noin 380 ha ja lisäksi muita kaavateknisiä myönnytyksiä vastapuolelle.
Kaupasta valitettiin 13 muun valtuutetun kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kuitenkin katsoi valtuuston päätöksen syntyneen laillisessa järjestyksessä ja ei muuttanut päätöstä.
Toinen kaupunkilaisille merkittävä päätös tehtiin vuoden 2011 alussa, kun esityksestäni vaadittiin
Pursialan veneilykeskuksen rakentajaa huolehtimaan siitä, että kaupungin pohjavesialuetta ei vaaranneta rakennustöiden yhteydessä.
Kuluvana vuonna 2012 päätettiin hyväksyä kuntien osaliitos, jonka mukaan Ristiinan ja Suomenniemen kunnat liittyvät Mikkeliin vuoden 2013 alusta lukien.
Tuleva valtuusto valitaan näin ollen tuon uuden kaupungin rajoja noudatellen.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Alueellisena kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suomenniemi) lautakuntana ovat keskeisinä asioina olleet vesistöjen tilan seuranta ja jätevesiasioiden
lain mukainen järjestäminen, turvetuotantolupien entistä kriittisempi arviointi, kiviaineksen hankinta ja kalliomurskauslupien käsittely, eläinlääkintä- ja ympäristöpalveluiden järjestäminen yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa sekä rakennusten sisäilmatutkimusten tehostaminen terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla.
lauantai 8. syyskuuta 2012
TIETOA ELÄKKEISTÄ JA VEROTUKSESTA
Valtion ensi vuoden budjetti on käynyt budjettiriihessä ja saanut viimeisen silauksen eduskuntakäsittelyä varten.
Eniten keskustelua hallituksen sisällä aiheutti vanhuspalvelulakiin tuleva velvoite kunnille siten, että palvelut tulee järjestää laadukkaasti lain tarkoittamalla tavalla. Elleivät kunnat tuota laatukriteeriä henkilöstömitoituksen osalta täytä, tullaan vielä tällä hallituskaudella laatimaan asiasta asetus, jonka mukaisesti asiat on hoidettava. Tämä koskee ensisijaisesti laitoshoitoa, mutta myös kotihoidon osalta on laissa ohjeet, joiden mukaan palvelut ja niiden tarjonta järjestetään.
Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on pyrkimys ikäihmisten palveluiden parantamiseen siten, että vanhuus koettaisiin turvatuksi kaikissa olosuhteissa.
Onnistuminen tuossa pyrkimyksessä on oleellisesti kiinni kuntien taloudesta, mutta myös ikäihmisten itsensä ostovoimasta, jolla halutut palvelut voi rahoittaa.
Näitä asioita on kartoitettu ja selvitetty Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys / SEDU ry:n toimesta, jonka varapuheenjohtajana allekirjoittanut on saanut tilaisuuden toimia.
Toimintamme on ollut aktiivista yhteydenpitoa paikallisiin kansanedustajiin ja myös muihin eläkeläisjärjestöihin siten, että parhaillaan on eläkeindeksin oikeudenmukaisuutta selvittämässä hallitusohjelman mukainen indeksityöryhmä, jossa on kolmen eläkeläisjärjestön edustus.
Myös eläkkeiden verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen on ollut toistuvasti esillä ja olemme vaatineet sen oikaisemista STM:lle lähetetyillä vetoomuksilla.
Kaikesta tästä saat halutessasi lukea seuraavasta linkistä; https://sedury.fi
Kannattaa katsoa, koska esim ajankohtaista osiossa on tuoreimpia uutisia aiheesta ja kriittisiä asiantuntijoiden arvioita tilanteesta.
Eniten keskustelua hallituksen sisällä aiheutti vanhuspalvelulakiin tuleva velvoite kunnille siten, että palvelut tulee järjestää laadukkaasti lain tarkoittamalla tavalla. Elleivät kunnat tuota laatukriteeriä henkilöstömitoituksen osalta täytä, tullaan vielä tällä hallituskaudella laatimaan asiasta asetus, jonka mukaisesti asiat on hoidettava. Tämä koskee ensisijaisesti laitoshoitoa, mutta myös kotihoidon osalta on laissa ohjeet, joiden mukaan palvelut ja niiden tarjonta järjestetään.
Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on pyrkimys ikäihmisten palveluiden parantamiseen siten, että vanhuus koettaisiin turvatuksi kaikissa olosuhteissa.
Onnistuminen tuossa pyrkimyksessä on oleellisesti kiinni kuntien taloudesta, mutta myös ikäihmisten itsensä ostovoimasta, jolla halutut palvelut voi rahoittaa.
Näitä asioita on kartoitettu ja selvitetty Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys / SEDU ry:n toimesta, jonka varapuheenjohtajana allekirjoittanut on saanut tilaisuuden toimia.
Toimintamme on ollut aktiivista yhteydenpitoa paikallisiin kansanedustajiin ja myös muihin eläkeläisjärjestöihin siten, että parhaillaan on eläkeindeksin oikeudenmukaisuutta selvittämässä hallitusohjelman mukainen indeksityöryhmä, jossa on kolmen eläkeläisjärjestön edustus.
Myös eläkkeiden verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen on ollut toistuvasti esillä ja olemme vaatineet sen oikaisemista STM:lle lähetetyillä vetoomuksilla.
Kaikesta tästä saat halutessasi lukea seuraavasta linkistä; https://sedury.fi
Kannattaa katsoa, koska esim ajankohtaista osiossa on tuoreimpia uutisia aiheesta ja kriittisiä asiantuntijoiden arvioita tilanteesta.
maanantai 9. heinäkuuta 2012
ELÄKERAHASTOT TODELLINEN TUKI
Parhaillaan käytävissä eräiden EU-maiden laina- ja velkojen maksukykyä koskevissa neuvotteluissa on Suomi joutunut silmätikuksi, kun sen edustajat eivät ole katsoneet voivansa osallistua talouttaan huonommin hoitaneiden maiden velkojen maksuun ilman vakuuksia.
Se, että Suomi ei ole vielä samassa asemassa noiden kriisivaltioiden kanssa, johtuu yksinomaan siitä, että valtio voi saada muita edullisemmalla korolla lainaa esittämiensä vakuuksien turvin.
Valtio on ilmoittanut vakuutena "sosiaaliturvarahastot"- nimikkeellä nykyiset työeläkerahastot, jotka 30.3.2012 olivat noin 144,4 mrd. Muut säätiöiden ja eläkekassojen rahastot lisättynä lienee kokonaisarvo yli 150 mrd. Valtion lainojen yhteismäärä on noin 90 mrd / yli 16000 euroa asukasta kohti. Vakuudet siis kattavat edelleen lainat, mutta ovat kuitenkin täysin yksityistä omaisuutta, joka on tarkoitettu eläkkeiden eikä valtion velkojen maksuun.
Toivottavaa onkin, että noita vakuuksia ei nyt jouduta käytännössä realisoimaan valtion lainoja hoidettaessa.
Tämän mahdollisuuden varalle säädettiin keväällä uusi vakavaraisuuslaki, jolla ensi vuoden alusta turvataan rahastojen arvon säilyminen. (HE9/2012)
Kaikki tämä on tapahtunut rahastojen todellisia omistajia eli eläkeläisiä kuulematta.
Kysymyksiin, että onko tämä järjestely ollut perustuslain mukaista, ei toistaiseksi ole haluttu vastata.
Tulevia kuntavaaleja varten ja valmisteilla olevan vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä eläkeläisten tulisikin asettaa kysymyksiä rahastojen tilasta ja niiden hyödyntämisestä siten kuin niiden käytöstä on alun alkaen sovittu ja rahastojen hoitoa koskeva lainsäädäntö vahvistettu.
Kuntien palvelutuotannon ylläpitäminen on jatkossa aina vain enemmän taloudellinen kysymys, jonka ratkaiseminen onnistuu paremmin, jos eläkeläisille aletaan maksaa eläkkeitä entistä oikeuden mukaisemmin luopumalla mm. taitetusta indeksistä. Eläkeläisten ostovoiman kasvaessa lisääntyvät myös kuntien verotulot ja vähennetään paineita verojen korottamiseen.
Tähän saakka ovat rahastot vain paisuneet eläkeläisten kustannuksella ja nyt noita rahastoja hyödynnetään ottamalla valtiolle lainaa, jolla tuetaan EU:n kriisivaltioiden taloutta.
Ihan perustellusti voi kysyä, että mitä järkeä tässä on ja kuinka kauan tätä voidaan jatkaa?
Se, että Suomi ei ole vielä samassa asemassa noiden kriisivaltioiden kanssa, johtuu yksinomaan siitä, että valtio voi saada muita edullisemmalla korolla lainaa esittämiensä vakuuksien turvin.
Valtio on ilmoittanut vakuutena "sosiaaliturvarahastot"- nimikkeellä nykyiset työeläkerahastot, jotka 30.3.2012 olivat noin 144,4 mrd. Muut säätiöiden ja eläkekassojen rahastot lisättynä lienee kokonaisarvo yli 150 mrd. Valtion lainojen yhteismäärä on noin 90 mrd / yli 16000 euroa asukasta kohti. Vakuudet siis kattavat edelleen lainat, mutta ovat kuitenkin täysin yksityistä omaisuutta, joka on tarkoitettu eläkkeiden eikä valtion velkojen maksuun.
Toivottavaa onkin, että noita vakuuksia ei nyt jouduta käytännössä realisoimaan valtion lainoja hoidettaessa.
Tämän mahdollisuuden varalle säädettiin keväällä uusi vakavaraisuuslaki, jolla ensi vuoden alusta turvataan rahastojen arvon säilyminen. (HE9/2012)
Kaikki tämä on tapahtunut rahastojen todellisia omistajia eli eläkeläisiä kuulematta.
Kysymyksiin, että onko tämä järjestely ollut perustuslain mukaista, ei toistaiseksi ole haluttu vastata.
Tulevia kuntavaaleja varten ja valmisteilla olevan vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä eläkeläisten tulisikin asettaa kysymyksiä rahastojen tilasta ja niiden hyödyntämisestä siten kuin niiden käytöstä on alun alkaen sovittu ja rahastojen hoitoa koskeva lainsäädäntö vahvistettu.
Kuntien palvelutuotannon ylläpitäminen on jatkossa aina vain enemmän taloudellinen kysymys, jonka ratkaiseminen onnistuu paremmin, jos eläkeläisille aletaan maksaa eläkkeitä entistä oikeuden mukaisemmin luopumalla mm. taitetusta indeksistä. Eläkeläisten ostovoiman kasvaessa lisääntyvät myös kuntien verotulot ja vähennetään paineita verojen korottamiseen.
Tähän saakka ovat rahastot vain paisuneet eläkeläisten kustannuksella ja nyt noita rahastoja hyödynnetään ottamalla valtiolle lainaa, jolla tuetaan EU:n kriisivaltioiden taloutta.
Ihan perustellusti voi kysyä, että mitä järkeä tässä on ja kuinka kauan tätä voidaan jatkaa?
torstai 17. toukokuuta 2012
YHTEISTYÖLLÄ ELINVOIMAA ETELÄ-SAVOON
Etelä-Savo on maakuntien valtakunnallisessa kehitysvertailussa jäänyt jälkeen, vaikka sillä on luonnonolosuhteiltaan ja sijainniltaan suhteellisen keskeinen asema.
Viimeaikoina on erityistä keskustelua herättänyt vaalipiirijako ja orientoituminen kaakkoisen Suomen suuntaan. Vaikka Kymenlaakso ja Lappeenrannan seutu ovatkin itänaapurin vaikutuksesta saaneet lisäpotkua kaupan ja elinkeinoelämän toimintaan, on täällä syytä paneutua entistä vakavammin väestön kehitykseen ja elinvoimaisen kasvukeskuksen luomiseen omista lähtökohdista.
Mikkelin kaupunki on alueen luonteva veturi ja sen edelleen kasvaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että miten saamme alkutuotannon parissa työskentelevät ihmiset kehittämään toimintaansa ja luomaan kestävän tavan lisätä tuotantoa.
Metsätalouden ja metsien hoidon ohella on metsäenergian tuotanto jatkossa yksi merkittävä ja luonteva työllistäjä, mutta yhtä välttämätöntä on kehittää maatalouden (peltoviljely ja karjatalous) toimintamahdollisuuksia.
EU:n myötä on jouduttu maatiloilla sikäli haastavaan kilpailutilanteeseen, että selviytyminen ja pärjääminen jatkossa vaatii yhteistyötä. Vielä toimivat tilat on saatava säilymään siten, että uudet yrittäjät kokevat jatkamisen yhtä mielekkäänä kuin minkä tahansa yritystoiminnan. Tässä ovat tärkeänä tukena julkishallinnon kannustavat singnaalit mm tie- ja tietoliikenneverkon kehittämisessä sekä lomitus-palvelun ja eläinlääkintähuollon turvaaminen.
Myös Mikkeliin sijoittuneella yliopistokeskuksen tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys alkutuotannon harjoittamisen kehityksessä ja uusien tuotantotapojen luomisessa. Tätä täydentää luontevalla tavalla tulossa oleva Luomuinstituutti.
Lähiruoka on entistä kysytympää terveellisyytensä ja turvallisuutensa vuoksi ja sen käyttäjinä ovat koulujen ja juliskishallinnon ruokalat keskeisenä esimerkkinä.
Kun tulevalle, vuoden 2013 alusta toimintansa aloittavalle entistä laajemmalle Mikkelille laaditaan talous- ja toimintasuunnitelmaa, on sillä keskeinen merkitys koko seudun kehitykselle.
Mikäli seudun maaseutuyrittäjät kokevat sen luottamusta herättävänä, on maakunnalla jatkossa hyvät edellytykset sijaintinsa johdosta ja muita parempien luonnonvarojen turvin nousta merkittäväksi kasvukeskukseksi muiden rinnalle ja tarjota vertailukelpoisia palveluja täällä asuville ja täällä vierailevilla matkailijoille.
Viimeaikoina on erityistä keskustelua herättänyt vaalipiirijako ja orientoituminen kaakkoisen Suomen suuntaan. Vaikka Kymenlaakso ja Lappeenrannan seutu ovatkin itänaapurin vaikutuksesta saaneet lisäpotkua kaupan ja elinkeinoelämän toimintaan, on täällä syytä paneutua entistä vakavammin väestön kehitykseen ja elinvoimaisen kasvukeskuksen luomiseen omista lähtökohdista.
Mikkelin kaupunki on alueen luonteva veturi ja sen edelleen kasvaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että miten saamme alkutuotannon parissa työskentelevät ihmiset kehittämään toimintaansa ja luomaan kestävän tavan lisätä tuotantoa.
Metsätalouden ja metsien hoidon ohella on metsäenergian tuotanto jatkossa yksi merkittävä ja luonteva työllistäjä, mutta yhtä välttämätöntä on kehittää maatalouden (peltoviljely ja karjatalous) toimintamahdollisuuksia.
EU:n myötä on jouduttu maatiloilla sikäli haastavaan kilpailutilanteeseen, että selviytyminen ja pärjääminen jatkossa vaatii yhteistyötä. Vielä toimivat tilat on saatava säilymään siten, että uudet yrittäjät kokevat jatkamisen yhtä mielekkäänä kuin minkä tahansa yritystoiminnan. Tässä ovat tärkeänä tukena julkishallinnon kannustavat singnaalit mm tie- ja tietoliikenneverkon kehittämisessä sekä lomitus-palvelun ja eläinlääkintähuollon turvaaminen.
Myös Mikkeliin sijoittuneella yliopistokeskuksen tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys alkutuotannon harjoittamisen kehityksessä ja uusien tuotantotapojen luomisessa. Tätä täydentää luontevalla tavalla tulossa oleva Luomuinstituutti.
Lähiruoka on entistä kysytympää terveellisyytensä ja turvallisuutensa vuoksi ja sen käyttäjinä ovat koulujen ja juliskishallinnon ruokalat keskeisenä esimerkkinä.
Kun tulevalle, vuoden 2013 alusta toimintansa aloittavalle entistä laajemmalle Mikkelille laaditaan talous- ja toimintasuunnitelmaa, on sillä keskeinen merkitys koko seudun kehitykselle.
Mikäli seudun maaseutuyrittäjät kokevat sen luottamusta herättävänä, on maakunnalla jatkossa hyvät edellytykset sijaintinsa johdosta ja muita parempien luonnonvarojen turvin nousta merkittäväksi kasvukeskukseksi muiden rinnalle ja tarjota vertailukelpoisia palveluja täällä asuville ja täällä vierailevilla matkailijoille.
maanantai 5. maaliskuuta 2012
ONKO MAAN HINTA HALLINNASSA?
Kuntien rooli maan hinnoittelussa?
Viimeaikainen kehitys on jatkunut edelleen siihen suuntaan, että haja-asutusalueilla järvien rantoja lukuun ottamatta on entistä vähemmän väkeä.
Kun maa-ja metsätalous ammattina on jäämässä entistä vähäisemmäksi, on sillä ollut kielteinen vaikutus maa- ja metsätilojen hintakehitykseen. Puunjalostusteollisuuden tuotannon leikkaukset ovat myös osaltaan vähentäneet metsän arvoa siten, että metsätilojen perustaminen tuotantosuuntana ei kiinnosta enää siten kuin muutama vuosi sitten.
Ihmisten hakeutuessa asutuskeskuksiin onkin seurauksena ollut asuntoalueiden lisääntyvä kaavoitustarve ja kuntien maanhankinta kaavoitusta varten.
Tästä ovat hyötymässä ne maanomistajat, joilla sattumalta perinnön tai muun omistusjärjestelyn seurauksena on maaomaisuutta taajamien tuntumassa.
Tätä usein ansiottomaksi arvonnousuksi kutsuttua ilmiötä ovat kunnat pyrkineet hillitsemään kaukonäköisellä maapolitiikalla tai mahdollisuudella pakkolunastaa alueita välttämättömään tarpeeseen.
Kun pakkolunastusta ei useinkaan ole haluttu käyttää, on seurauksena ollut maan hinnan nousu, joka uhkaa jo vaikuttaa oleellisesti kaavoitussuunnitelmiin ja mielekkään taajamarakenteen muodostumiseen. Taajaman läheisyydessä "maa kasvaa korkoa" paremmin kuin mitkään muut sijoitukset.
Kaupunkien ja kuntien valtuustoilla onkin hyvin keskeinen rooli jatkossa siinä, kuinka suuri osuus asumiskustannuksista tulee pelkästään maan hinnasta.
Kun rakentaminen muutenkin maksaa entistä enemmän, niin nyt pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että asumiskustannuksia ei lisättäisi tarpeettomasti maan hinnan ansiottomalla arvonnousulla. Tästä on jo selviä esimerkkejä eräiden maakauppojen johdosta.
Viimeaikainen kehitys on jatkunut edelleen siihen suuntaan, että haja-asutusalueilla järvien rantoja lukuun ottamatta on entistä vähemmän väkeä.
Kun maa-ja metsätalous ammattina on jäämässä entistä vähäisemmäksi, on sillä ollut kielteinen vaikutus maa- ja metsätilojen hintakehitykseen. Puunjalostusteollisuuden tuotannon leikkaukset ovat myös osaltaan vähentäneet metsän arvoa siten, että metsätilojen perustaminen tuotantosuuntana ei kiinnosta enää siten kuin muutama vuosi sitten.
Ihmisten hakeutuessa asutuskeskuksiin onkin seurauksena ollut asuntoalueiden lisääntyvä kaavoitustarve ja kuntien maanhankinta kaavoitusta varten.
Tästä ovat hyötymässä ne maanomistajat, joilla sattumalta perinnön tai muun omistusjärjestelyn seurauksena on maaomaisuutta taajamien tuntumassa.
Tätä usein ansiottomaksi arvonnousuksi kutsuttua ilmiötä ovat kunnat pyrkineet hillitsemään kaukonäköisellä maapolitiikalla tai mahdollisuudella pakkolunastaa alueita välttämättömään tarpeeseen.
Kun pakkolunastusta ei useinkaan ole haluttu käyttää, on seurauksena ollut maan hinnan nousu, joka uhkaa jo vaikuttaa oleellisesti kaavoitussuunnitelmiin ja mielekkään taajamarakenteen muodostumiseen. Taajaman läheisyydessä "maa kasvaa korkoa" paremmin kuin mitkään muut sijoitukset.
Kaupunkien ja kuntien valtuustoilla onkin hyvin keskeinen rooli jatkossa siinä, kuinka suuri osuus asumiskustannuksista tulee pelkästään maan hinnasta.
Kun rakentaminen muutenkin maksaa entistä enemmän, niin nyt pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että asumiskustannuksia ei lisättäisi tarpeettomasti maan hinnan ansiottomalla arvonnousulla. Tästä on jo selviä esimerkkejä eräiden maakauppojen johdosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
