Telan hajautettu hallinta?
Työeläkevakuuttajien edunvalvonnasta vastaava Tela perustelee hajautetun eläkejärjestelmän etuja mm sillä, että kilpailun kautta toiminta tulee tehokkaammaksi.
Hyödyiksi katsotaan, että
- toimijoiden välinen kilpailu tehostaa toimintaa ja pitää järjestelmän liikekulut alhaisina
- vakuutuksenottajien (työnantajat ja yrittäjät) ja vakuutettujen palvelu paranee
- palvelut voivat erilaistua erilaisten vakuutuksenottajien tarpeisiin
- toimeenpanon riskit hajautuvat - työeläkelaitoksilla on kuitenkin konkurssiyhteisvastuu
- sijoitustoiminnan riskit hajautuvat
- työeläkelaitosten erilaiset sijoitusstrategiat hyödyttävät myös suomalaisia pääomamarkkinoita.
Hajautetun toiminnan eräänä etuna pidetään myös sitä, että sijoitustoiminnassa riskit hajautuvat, koska kukin työeläkevakuuttaja sijoittaa varansa itsenäisesti.
Puuttumatta laajemmin perusteluihin, on syytä muistuttaa, että varat kerätään yksinomaan palkanmaksun yhteydessä turvaamaan palkansaajan eläkepäiviä ja ne ovat perustuslain 15 §:n mukaista yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön muutoin kuin laatimalla laki luovutuksen täydestä korvaamisesta.
Työeläkeyhtiöillä on lansäädännöllä säädetty oikeus (toimilupa) hallita noita varoja, mutta oikeuskanslerin päätöksen § 535 / 1 /01/8.7.2004 mukaan varat ovat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvia palkan osia eläkkeellä selviämistä varten.
Entinen STM:n ylijohtaja tri Tarmo Pukkila on keväällä 2012 todennut, että työeläkerahastojen omistuksesta pitäisi säätää lailla, koska työeläkeyhtiöt eivät ole niiden omistajia ja todelliset omistajat (vakuutetut) eivät ole eläköidyttyään voineet osallistua omistamiensa varojen
omistajaohjaukseen.
Tässä on Pukkilan mukaan perustuslain 6 §:n vastainen ristiriita, samoin kuin siinä, että työeläkeyhtiöt käyttävät perustuslain 124 §:n vastaisesti viranomaiselle kuuluvaa päätösvaltaa myöntäessään esim. työkyvyttömyyseläkkeitä.
Kuten ulkopuolinen taho on todennut, on työeläkeyhtiöiden hallinto meillä kilpailusta huolimatta kustannuksiltaan huomiota herättävän korkea. Lain mukaan pitäisi eläkemaksut olla kaikille työnantajille samat, mutta erilaisilla asiakashyvityksillä joutuvat erityisesti pienemmät työnantajat huonompaan asemaan, puhumattakaan vakuutettujen oikeudesta osallistua eläkepalkan maksuun tarkoitettujen varojen käytön ohjaukseen.
Nyt onkin syytä kysyä, että voivatko työeläkeyhtiöt esiintyä työeläkevarojen omistajina?
lauantai 9. maaliskuuta 2013
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
HAJAUTETTU ELÄKEHALLINTO MAKSAA LIIKAA
Kohtuuttomat kustannukset!
Hyvinvointivaltion toimintoja ja valtion kohtuullisia korkomenoja tukeva työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu neljäntoista eri työeläkeyhtiön toiminnaksi.
Tela on puolestaan noiden yhtiöiden yhteinen edunvalvontajärjestö, joka on toukokuussa 2012 hyväksytyn strategiansa mukaan keskittymässä tuon hajautetun järjestelmän tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tämä kaikki tapahtuu työpalkkojen yhteydessä perittävillä eläkemaksuilla ja rahastojen tuotoilla.
Järjestelmän osakasyhtiöiden ja keskusjärjestön henkilöstö nielevät palkkaus- ja hallinto- ym kuluina yli 500 milj. euroa vuodessa. Tähän kustannustasoon on mm Eläturvakeskuksen palkkaama ulkopuolinen asiantuntija prof. Keit Ambachtsheer kiinnittänyt huomiota. Kulut ovat vakuutettua kohti peräti 48 euroa korkeammat kuin hänen vertailuvaltioissaan.
Kun vakuutusten piirissä on noin 3.6 milj vakuutettua, ovat kulut yli 170 (172,8) milj euroa korkeammat kuin muualla. Tuo rahamäärä on pois eläkeläisiltä, joiden eläkkeitä ei juuri valmistuneen indeksityöryhmän raportin mukaan ole syytä tarkistaa muuttamalla vuonna 1996 käyttöön otettua eläkeläisten ostovoimaa heikentävää taitettua indeksiä.
Toinen hajautetusta järjestelmästä johtuva, eläkkeiden maksuun tarkoitettua varallisuutta pienentävä seikka on se, että eläkeyhtiöt käyttävät keskinäiseen kilpailuun asiakkaista ns. asiakashyvityksinä pyöreät 200 milj euroa vuodessa. Työeläkemaksu on kaikille työnantajille lakisääteisesti sama, mutta yhtiöiden keskeinen kilpailu asiakkaista on johtanut toimintaan, joka jatkuvasti kuluttaa varoja muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Nykyinen Telan johtaja Suvi-Anne Siimes on mm todennut, että "varat on tarkoitettu vain eläkkeiden maksuun, niitä ei pidä käyttää muuhun".
Näistä asiakashyvityksistä ja palautuksista oli tarkoitus luopua syksyllä 2008 pikaisesti laaditun vakavaraisuuslain säätämisen yhteydessä, mutta "jostakin syystä" tämä jäi kirjoittamatta lakiin ja kilpailu asiakasyrityksistä jatkuu edelleen eläkeläisten kustannuksella.
Kun nyt tuo indeksityöryhmän laaja raportti on lausuntokierroksella, olisi luontevaa arvioida myös eläkeyhtiöiden toimilupajärjestelmää ja katsoa, voidaanko hallintokuluja keventää keskittämällä hallinto esim. kahdelle yhtiölle, jotka olisivat julkisen ja yksityisen sektorin eläkeasioita hoitavat yhtiöt?
Hyvinvointivaltion toimintoja ja valtion kohtuullisia korkomenoja tukeva työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu neljäntoista eri työeläkeyhtiön toiminnaksi.
Tela on puolestaan noiden yhtiöiden yhteinen edunvalvontajärjestö, joka on toukokuussa 2012 hyväksytyn strategiansa mukaan keskittymässä tuon hajautetun järjestelmän tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tämä kaikki tapahtuu työpalkkojen yhteydessä perittävillä eläkemaksuilla ja rahastojen tuotoilla.
Järjestelmän osakasyhtiöiden ja keskusjärjestön henkilöstö nielevät palkkaus- ja hallinto- ym kuluina yli 500 milj. euroa vuodessa. Tähän kustannustasoon on mm Eläturvakeskuksen palkkaama ulkopuolinen asiantuntija prof. Keit Ambachtsheer kiinnittänyt huomiota. Kulut ovat vakuutettua kohti peräti 48 euroa korkeammat kuin hänen vertailuvaltioissaan.
Kun vakuutusten piirissä on noin 3.6 milj vakuutettua, ovat kulut yli 170 (172,8) milj euroa korkeammat kuin muualla. Tuo rahamäärä on pois eläkeläisiltä, joiden eläkkeitä ei juuri valmistuneen indeksityöryhmän raportin mukaan ole syytä tarkistaa muuttamalla vuonna 1996 käyttöön otettua eläkeläisten ostovoimaa heikentävää taitettua indeksiä.
Toinen hajautetusta järjestelmästä johtuva, eläkkeiden maksuun tarkoitettua varallisuutta pienentävä seikka on se, että eläkeyhtiöt käyttävät keskinäiseen kilpailuun asiakkaista ns. asiakashyvityksinä pyöreät 200 milj euroa vuodessa. Työeläkemaksu on kaikille työnantajille lakisääteisesti sama, mutta yhtiöiden keskeinen kilpailu asiakkaista on johtanut toimintaan, joka jatkuvasti kuluttaa varoja muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Nykyinen Telan johtaja Suvi-Anne Siimes on mm todennut, että "varat on tarkoitettu vain eläkkeiden maksuun, niitä ei pidä käyttää muuhun".
Näistä asiakashyvityksistä ja palautuksista oli tarkoitus luopua syksyllä 2008 pikaisesti laaditun vakavaraisuuslain säätämisen yhteydessä, mutta "jostakin syystä" tämä jäi kirjoittamatta lakiin ja kilpailu asiakasyrityksistä jatkuu edelleen eläkeläisten kustannuksella.
Kun nyt tuo indeksityöryhmän laaja raportti on lausuntokierroksella, olisi luontevaa arvioida myös eläkeyhtiöiden toimilupajärjestelmää ja katsoa, voidaanko hallintokuluja keventää keskittämällä hallinto esim. kahdelle yhtiölle, jotka olisivat julkisen ja yksityisen sektorin eläkeasioita hoitavat yhtiöt?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
