ELÄKETURVAKESKUS ETSII SIJOITUSKOHTEITA!

Eivätkö eläkeläiset ole sopiva sijoituskohde?

Olin 23.9 Mikkelissä kuulemassa eräässä eläkeläistilaisuudessa Eläketurvakeskuksen edustaja Kimmo Kontion esitelmää nykyisestä eläketurvasta.
Hän totesi mm, että työeläkeyhtiöt ovat joutuneet etsimään valtaviksi kasvaneille rahastoilleen (nyt noin 119.3 mrd euroa) kohteita entistä enemmän ulkomailta, kun kotimaiset yritykset eivät tarjoa riittävän suuria ja sopivia sijoituskohteita.
Tämä etsiminen ja seikkailu noissa ulkomaisissa kohteissa on nyt hyvästä houkuttelevasta alusta muuttunut erittäin kalliiksi varoitukseksi, josta ei julkisuudessa juurikaan haluta puhua.
Tämän vuoden aikana on noissa osittain kaiken sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella olevissa rahastoissa kadonnut ns. taivaantuuliin yli 8.0 mrd euroa /11.0 % tuosta 75.4 milj. salkusta.
Nämä ovat työeläkkeiden maksuun säästettyjä ja varattuja rahoja, joiden hoito lain mukaan on oltava "tuottavaa ja turvaavaa" ja joiden sijoittamisesta eläkkeensaajat eivät ole voineet edes keskustella.

Kun eläkeläisjärjestöt ja eläkeläiset ovat selkeästi ilmaisseet huolestuneisuutensa tästä perustuslain vastaisesta ja pitkään jatkuneesta rahastointitoiminnasta, on nyt syytä muistuttaa, että myös eläkeläisiin itseensä voidaan ja on hyvä sijoittaa heidän omia rahojaan.
Kontion mukaan eräät maan pohjoisosien kunnat ovat jo alkaneet houkutella asukkaikseen hyvätuloisia eläkeläisiä.

Jos ajatellaan, että noin miljoonalle eläkeläiselle nostettaisiin 50 euroa /kk eläkettä, merkitsisi se käytännössä noin 600 milj. euroa vuodessa verotettavia tuloja, joista 20 % :n mukaan tulisi noin 120 miljoonan verotulot yhteiskunnalle ja loput 480 milj. lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa, joka infllaation ja pienten korotusten (2.39 %) johdosta on jatkuvasti laskenut palkansaajiin nähden.

Nyt on myös syytä kysyä, että missä on se työeläkelaitosten johtajien osaaminen ja vastuu, vaikka mm Vakuutusvalvontavirasto on selkeästi varoittanut noista heidän seikkailuistaan?
Rahastoja on vielä kerrottu olevan sen verran jäljellä, että eläkkeiden maksua voidaan nykytasolla toistaiseksi jatkaa, mutta eläkemaksuprosentin nostopaineet tulevat mitä ilmeisimmin kasvamaan, jos noita varoja ei osata järkevämmin sijoittaa palvelemaan kotimaan talouselämää ja lisäämään työllisyyttä.

Esim. Heinolan ja Mikkelin välille suunniteltu oikorata (HeLeMi) maksaisi vain tuon 600 milj. euroa, kun nyt tuokin raha on mennyt yli kymmenkertaisena pörssipeleissä. Tuo ratahankehan palvelisi monella tavoin maan ja E-Savon talouselämää kauas tulevaisuuteen.
Myös eläkeläisiä tuo liikkumismahdollisuus helpottaisi oleellisesti ja heihin sijoitetut toinen 600 milj. lisäisivät selvästi kulutuskysyntää ja työllisyyttä sekä parantaisi kuntien taloutta.
Tässä kaksi sijoitusesimerkkiä eläkerahoille, joka on vain noin 1.0 % rahastojen kokonaismäärästä.